27. maaliskuuta 2012

Parasta arkea

Tiistai. Koska arjen täyttää kirjastolla istuminen ja gradun kanssa pahkurointi, on välillä turhauttavaa repiä mielenkiintoisia postauksia tänne blogiin. Eräs haastekin on kummitellut mielessä, mutta aikaa ei oikein ole ollut sen toteuttamiseen. Ehkä tässä vielä on kevättä jäljellä!

Lunta täällä ainakin riittää. Monta päivää olen mennyt suosikkikengilläni eli Nokia vuorellisilla Hai -saappailla. Ne ovat niin hyvät! Kevättä ja sandaalikelejä toki odotellessa.. Tuntuu, että olen pitänyt villasukkia taas jalassa viimeiset puoli vuotta, joten varpaanvälien tuulettelu voisi olla nastaa. 

Sunnuntaina juhlittiin ainaisen fanitukseni kohdetta Mariaa. Ilmestyspäivä oli kirkkovuodessa ”juuri oikealla kohdalla” – 9 kuukautta ennen joulupäivää. Marian pyhää huolettomuutta voisin tilata tälle viikolle lastin lisää, sillä eilen jo laajensin ”välituntivalvonta-aluettani” kaupungille ja kotikulmille paimentaen tihutöissä olleita vieraita lapsia. Että näin. Täti mikä täti.

Meille on kotona monta projektia, jotka odottavat valmistumistaan. Yksi ikisuosikkini on kirjahyllyn järjestäminen ja uudelleen organisointi, mikä tarkoittaa meillä kirjojen kovaa karsintaa. Osan olisi tarkoitus lähteä varastoon ja osa päätyy muiden luettavaksi kirpparien ja divarien kautta. Kirjahylly on ylittänyt jo aikoja sitten kantorajansa, mutta hyvin se vielä pysyy pystyssä. Teemoittain jakoa olemme yrittäneet harrastaa (minun ehdottamat värikoodit eivät jostain syystä menneet läpi), mutta tulos on tämä. Toisaalta, mikä kirjahylly se sellainen on, joka ei näytä luetulta?    

Tänään sain kirjeen. Ihanan ja odotetun kirjeen! Nauroin näkkileipä suussa niin paljon ystävän jutuille, että Simo luulin minun tukehtuvan keittiöön. Sivut olivat täynnä hienoa huumoria ja parasta arkea! Ihanaa <3

2 kommenttia:

  1. Sun nää jutut on niin ihania! Ryntään heti netin auettua lukemaan sun uusimman. :)
    Itsekin fiilistelin sunnuntaina Mariaa jumiksessa, mutta sitten eräs mummukka sai sairaskohtauksen kesken kaiken! Olin ihan paniikissa alttarilla ja yritin näyttää tyyneltä. Onneksi tilanne ei loppujen lopuksi ollut niin vakava miltä aluksi vaikutti. Huh.

    Supertäti olet! Oikein niille pienille raggareille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura! Mutta teillähän on ollut siellä Kuopiossa sähäkkä messu! :D Mutta huomaatko, luokan edessä harjoiteltua tyyneyttä tiukkojen tilanteiden edessä ("Ope. Montako anetta mun pitää ostaa, jos lyön nyt Anttia turpaan?") voi hyödyntää myös alttarilla ;) Ihanaa keskiviikkoa sinne! PS. Mä tein megalöydön omista muistiinpanoistani!!

      Poista