Päivä naisena

Tiedättekö niitä aamuja, kun kaikki menee ensin mukavasti: aurinko paistaa, kaapista löytyy heti ensi yrittämällä jotain päälle pantavaa, mies keittää kahvin valmiiksi ja mihinkään ei ole kiire. Kunnes. Meikatessa tajuat, että tukka, joka vielä herätessäsi oli aivan kivan ja puhtaan näköinen on aamiaisen aikana jotenkin kummallisesti lässähtänyt, muuttunut tahmaiseksi ja likaiseksi. Kello on paljon. Suihkuun et enää ehdi, ja yritettyäsi virittää tukkaa kivasti kiinni kaikilla kolmella meikkipussin pohjalta löytämälläsi pinnillä siinä onnistumatta, katsot ainoaksi mahdollisuudeksesi vain lysähtää istumaan ja parkumaan vessan lattialle. Minulla oli jälleen tällainen aamu.

Onneksi samanlaisia aamuja on ollut naisilla kautta historian. Muistin noina vessan lattialla vietettyinä epätoivon hetkinä aiempien sukupolvien naisten kertomukset perjantai-iltojen paniikkiratkaisuista, kun hiustenpesuun lauantaisaunassa olisi vielä kokonainen vuorokausi ja jotenkin pehko olisi saatava taltutettua siedettävän näköiseksi. Niinpä minäkin ryhdistyin ja kapusin keittiön kaapin ylimmältä hyllyltä perunajauhopaketin. Ja uskotteko jos sanon, että kuivashampoon puutteessa tämä pulveri toimi vallan hyvin! Rasvaisuus oli tiessään ja tukan sai kääräistyä hätäponnarille kätevästi. Mahtavaa! Taidan siirtää perunajauhot vessankaappiin pysyvästi.. 

Gradu eteni mallikkaasti tänään ja kotiin päästyä heitin vielä tunnin lenkin. Kuorintavoiteeni ovat olleet jo jonkin tovin loppu ja pintakuiva iho hilseili suihkun jälkeen kasvoissa. Eipä auttanut, kun kavuta keittiön kaapeille jälleen. Loihdin mitä parhaimman kuorintavoiteen hunajasta ja sokerista. Iho jäi uskomattoman pehmeäksi ja kauniin väriseksi kuorinnan jälkeen. Voiteeseen laitoin n.1,5 rkl hunajaa ja n.1tl sokeria. Tuosta määrästä riittää myös hyvin vaikka käsien kuorintaankin. Aika janttia oli tuo meidän hunaja, joten lämmitin pelkkää hunajaa muutaman sekunnin mikrossa. Iholla kuorintavoiteen sai paremmin liikkumaan, kun kostutti ihan vähän käsiä.

Tällaisia arkisia naistenpäiväterveisiä täältä meidän kylpyhuoneesta. Mitähän sitä seuraavaksi kuvailisin lavuaarin reunuksella…