päiväkahviahdistus ja munkkitee

Viime päivät ovat hujahtaneet tunteja suunnitellen. Niin, olen taas sijaisena. Mutta en valita, vaikka välillä väsyttää ja kiukuttaa. Gradu valmistuu sitten tämän urakan jälkeen, ja töitä pitää tehdä silloin kun niitä on. Oppilaat ovat (useimmiten) ihania ja työkaverit huippuja! Ainoa todellinen ja suuri miinus tässä hommassa on se, että päiväkahville ei tahdo ehtiä omien kaverien kanssa lainkaan! Se kahvikuppi omassa tutussa pöydässä omien ihmisten kanssa on kuulkaas vain hyvin tärkeä osa elämää, arkea, opiskelua ja ystävyyttä. Että niin. Onneksi aivan kohta ollaan ihan kaikki kasassa taas hetki <3

Mutta siis tervetuloa työskentely keskukseeni! Meillä täällä idässä on ollut aivan ihastuttavat kelit tällä viikolla, joten työpistekin siirtyi eilen auringossa kylpevään olohuoneeseen. Kuppiin hautumaan kreikkalaista ”munkkiteetä” Athokselta ja soittimesta soimaan reipasta iltapäiväjamittelua – kyllä tunteja syntyy. Simo meillä enemmän on tämän erikoisen teen perään. Sillä on kuulemma tutkittu olevan kymmeniä eri terveysvaikutuksia. Ja meillä nyt menee mikä vain kreikkalainen kaupaksi ;) Aamutv:kin on meillä nykyisin vaihdettu kreikkalaiseen. Minä ymmärrän aamun otsikoista ehkä joka kymmenennen, mutta kukapas ei haluaisi aloittaa päiväänsä giorgoksien seurassa!

Nyt iltateet kuppiin ja petiin! καληνύχτα

Teestä lisätietoja voi etsiä käyttämällä hakusanoja ”kreikkalainen vuoristotee” tai ”τσαι του βουνου”.

Pelkkää preesenssiä

Kreikan opiskelu on saatu tänään taas kunnolla alkuun. Kurssin vetäjän kanssa olin sopinut erityisjärjestelyistä tenttini suhteen. Muut tekivät kokeen jo joulukuulla, mutta minä sain armonaikaa tänne tammikuulle. Tänään tahkosin koko aamun kreikkaa kirjastolla. Tein monta uutta oivallusta passiivista ja opin jo uusia sanoja! Numeroissa olen varsinainen hai :) Koekin meni ihan mukavasti. Mitään kiitettävää sieltä ei nyt varmaan tipu, mutta ihan oiva suoritus silti. Pitkästä aikaa taas nappaa lukea kieliä! Nappaispa se gradukin.. nooh, tämä ei ole gradun ahdistelu päivitys vaan kreikkafiilistelyä! :) Jejee! Jospas tässä vaikka nappaisi illan lukemiseksi jonkun kreikankielisen sarjakuvan ja … vaikka katselisi siitä kuvia. En nyt halua latistaa omaa intoani kieltä kohtaan, mutta pakko myöntää, että vielä on pitkä matka siihen, kun pystyn moroa pitemmän lauseen kreikaksi tuottamaan.. 

Terveisin nimim. imperfektistä ei hajuakaan.

ps. Katselinpas palkinnoksi oivasta suorituksestani kevään kuvia. Laitan muutaman teillekin. :) Huomatkaa viimeisen kuvan tomaatit! Onpas ollut noitakin ikävä. Mitäköhän tomaatti on kreikaksi? ...Mukavaa viikonloppua! ;)

Aarresaaret

Meille on luvattu lisää lunta ja pakkastakin jossain vaiheessa. Itseäni kiduttaakseni selailin loputkin Kreikan kuvat ja ajattelin koota muutamia kesämuistoja myös saarikierrokseltamme.

Koko loma oli yksi ihana suunnittelematon sattumien sarja. Ateena oli omalla tavallaan ihastuttava kaupunki, mutta erityisesti kaipaan takaisin näille pienille saarille. Kun olen eläkkeellä, ostan aasin, pienen torpan Sikinokselta sekä pelkät menoliput meille kahdelle. Tuolla saarella on kaksi kauppaa, koulu, kirkko, suljettu luostari, kahvila, ravintola ja virasto. Yksi tie kulkee alhaalta satamasta ylös kahteen kylään, jotka harjaantumattoman turistin silmään näyttävät kovasti yhdeltä pieneltä keolta pikkuisia kalkittuja taloja. Kaikki on pientä ja kaunista. Postikin löytää siellä perille ilman osoitteita.

Kuvissa tunnelmia sekä Parokselta, Antiparokselta että Sikinokselta.

Vuokrapyörällä matkassa

Vierailulla ihastuttavassa luostarissa. Luostarin ainoa munkki vain sattui olemaan juuri lomamatkalla Rodoksella. Saatiin kuitenkin taloudenhoitajilta luostarin museosta kertova opas sekä sitruuna luostarin omasta sitruunapuusta.

Ekatontapiliani-kirkolla

Antiparos

Iltarusko Nausan satamakaupungissa

Nausa <3

Sikinos

Sikonoksen kaksi kylää ja ylhäällä kohoava vanha luostari - maailman ihanin paikka

τι κανετε?

Näkymä Exarhiasta Akropolis kukkulalle

Kreikankurssin loppukertauksen lähestyessä ajattelin hakea lukumotivaatiota toukokuisen lomamatkamme kuvista. Ennen reissua osasin kreikaksi muutamia hyvin hyödyllisiä sanoja, kuten ”aasi, risti, lautanen, Kristus, ystävä ja äiti”. Näillä ei aivan olutta tilata tai tietä kysytä! Kahden viikon loman jälkeen osasin ilokseni jo nyökytellä ja hymyillä varsin sujuvasti ja lähes oikea-aikaisestikin, sekä tilata kohteliaasti niin kahvia maidolla ja sokerilla kuin teetä. Jälkimmäisen juomisen lopetin kyllä nopeasti tutustuttuani ateenalaisiin pussilajitelmiin. Saatavilla, kun oli enemmän ja vähemmän rautalusikalta maistuvia maku-unelmia. 

Kiitos nykykreikan alkeiskurssin, nyt minä osaan jo laskea sujuvasti sataan, kertoa oman nimeni, puhua perheestäni ja todeta olevani matkalla yliopistoon. Ensi tunnilla juttelemme peseytymisestä. Toivon kurssin jatkuvan vielä keväälläkin, sillä edelleenkään en tiedä kuinka tilaisin olutta tai kysyisin tietä saaren täydellisimmälle rannalle. Toisaalta, voi olla, että saan rauhassa harjoitella fraasin jos toisenkin ennen kuin seuraavan kerran uskallamme noihin maisemiin.

Kahden viikon ensimmäinen viikko vietettiin Ateenassa tutustuen kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Löydettiin maailman paras ruokapaikka autokorjaamon näköisestä liiketilasta, tavattiin sulaton papukaija, tehtiin seikkailumatka Exarhiaan, nähtiin lukuisia mielenosoituksia ja tavattiin ihania kreikkalaisia ihmisiä! Tässä kuvasatoa Ateenasta!

Tutut tapaavat toisiaan Syntagmalla

Parthenon

Erekhtheion ja puuttuva nainen

Dionysoksen teatteri

Matkalla kohti edessä häämöttävää Areiopagia

Eksyttiin maailman ihanimpaan intialaiseen!