Meillä on ollut ihania vieraita taas kylässä!
Joulukirjeeseen laitettu vinkki ”tulkaa meille!” on otettu ihanan tosissaan :)
Omaa väkeä Oulusta on saapunut ihan kahden auton voimin! Kiitos, kun olette
tulleet <3
Vieraat saattavat tuoda tullessaan joskus uskomattomiakin
lahjoja: terveisiä rakkailta kaukaa, vertaistukea ja joskus jopa vapaan illan!
Enomies alkoi puhua jo torstaina, että eikös ne vanhemmat tarvitsisi jotain
tuuletusta?!
Mitä? Omaa aikaa vai? Kerran aiemmin ollaan oltu kahden
jossain pojan syntymän jälkeen (se kuuluisa kahdentunnin pyöriminen kotikylän
leipomon ja kirjaston välillä…), joten ehdotus tuntui aika uskomattomalta!
Otimme tarjouksen vastaan ilolla ja hilppasimme kaupungin uuteen kuppilaan pojan
nukahdettua.
Kuten arvata saattaa, Enomies pärjäsi loistavasti
lapsenvahtina (ensimmäistä kertaa ikinä!!!) ja me vanhemmatkin kohtuullisen
hyvin osasimme nauttia hetken yhteisestä vapaasta.
(Täytyy todeta, että apua ovat muutkin tarjonneet, mutta pojan
vierastamiskausi ja jatkuva tissillä roikkuminen ovat sabotoineet aiemmin näitä
hankkeita. Nyt uudet ajat ovat koittaneet siis monella rintamalla!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti