Neiti K.

Viikonlopun juhlatunnelmat hiipivät mieleen, kun katselen kaikkia kameran kortille kerääntyneitä kuvia. Mikä ihastuttava pieni sankaritar, upeat vanhemmat ja hienoa juhlaväkeä! Kävimme siis lauantaina juhlimassa pienen neidin kastetta Savossa ja jäimme sille tielle yökylään. Kuopio on ihana kaupunki jonne on mukava palata aina uudelleen. Toisaalta, näiden ihmisten luo olisi ihanaa lähteä ja heitä tulisi ikävä, vaikka kolmikko asuisi Parkanossa, Alavudella, Sysmässä tai jossain muussa yhtä viehkeässä paikassa. 

Viikonloppu meni pitkälti juhliessa ja juhlien jälkitunnelmissa. Lauantaina kastejuhlan jälkeen jaksettiin käydä hakemassa pitsat ostarinnurkalta, mutta takapihan pihakeinua pitemmälle niiden kanssa ei kuitenkaan päästy. Retkellä kuin retkellä vai mitä ;) Sunnuntaina käytiin Puijon tornissa jätskillä ja ihailtiin Kallavettä. Muu aika menikin vaippoja vaihtaessa, ruokaillessa ja vauvoja nukuttaessa. Kaksikko piti kyllä neljä aikuista mukavasti jatkuvassa liikkeessä. 

Lapsilla on ikäeroa kolme viikkoa. Meidän poika on puolikkaan neidin verran leveämpi ja kaksi kertaa äänekkäämpi. Neidillä on jo neidon elkeet. Vekkuleita tapauksia molemmat! Miten ihmeellistä on heidän touhujaan seurata nyt ja millaista meno mahtaa ollakaan kolmen vuoden päästä. Kolmen viikon ikäero ei tee keistään kavereita, se me tiedetään, mutta taatusti lapset tulevat viettämään paljon aikaa yhdessä, sillä vanhemmat tuskin ovat valmiita luopumaan yhteisistä viikonlopuista. Seuraavia tapaamisia odotellessa!

JK. Tein Kuopiosta oman tunnisteen. Partasen lihapiirakat, Kallavesi ja ystävät ansaitsevat sen! :)

Vappu

 

Hei, se olisi jo toukokuu! Kevät on siis oikeasti täällä eikä kesäänkään enää ole pitkästi matkaa. 

Vappua tosiaan vietettiin leppoisasti Savossa: syötiin hyvin, nautittiin kauniista keväisestä säästä ja mikä tärkeintä oltiin yhdessä ystävien kanssa! Vappupäivän pötköteltiin koko porukka rinnatusten ja naureskeltiin, että muutamien viikkojen päästä neljän sijasta meitä onkin jo kuusi! Uskomatonta! Tällaista suurta elämän muutosvaihetta kohti taivaltaessa on mieletöntä, että jotkut todella läheiset ystävät tekevät samaa matkaa rinnan meidän kanssa. Samanlaiset ajatukset ja ihmetykset tuntuvat pyörivän kaikkien neljän päässä.

Vaikka moni asia olikin tänä vuonna juhlinnassa toisin kuin ennen, jotain perinteitä sentään säästettiin: munkkeja, perunasalaattia, vähän kuplajuomaa ja muutama vappupuhe nautittiin tuttuun tapaan. Vapputorilta ei kuopiolaisia täydellisiä lihapiirakoita kuitenkaan löytynyt, mutta Ikeasta sentään saatiin hodareita. Käytiin itse asiassa kahdesti vapun aikana Ikeassa, mikä sinänsä on saavutus Simolle ja minulle, joilla Ikea-reissuja oli yhteensä takana saman verran.. Vielä muutama päivä ja meidänkin koti olisi löytynyt suoraa sinikeltaisen katalogin sivuilta. Kerrassaan pelottava paikka.

Nyt on lomat lomailtu ja tavallinen elämä koittaa taas. Onneksi huomenna on jo perjantai, kun tulihan tällä viikolla jo päivä tehtyäkin kouluhommia ;) 

Kahvia ja pöytä

Ihan hurjan voimauttavat päivät ystävien kanssa ovat nyt takana ja nokka jo tuuman verran käännettynä ensi viikkoon. Vaikka mielessä kuplii jo työpäivät kirjastolla ja gradukirjat, ajattelin yrittää tänään vielä fiilistellä viikonloppua ja kerätä voimia ensi viikon rutistuksiin. Eli siis otan kainaloon nipun naistenlehtiä, teen jäätelöannoksen iltapalaksi ja hyppään peittoihin viettämään sunnuntain laatuaikaa. ;)

Viikonloppua meni lähes täysin pöydän ympärillä istuskellen, syöden ja jutellen. Ihaninta oli se, että mitään ohjelmaa ei varsinaisesti näille päiville oltu suunniteltu, vaan aika meni meillä kuulumisia päivittäessä ja elämää ihmetellessä. Aamiaiskupit vaihdettiin sujuvasti lounaslautasiin ja kahvia keitettiin aina, kun jonkun teki sitä mieli. Ihan niin kuin ennen vanhaan Humpalla. Ei sitä aiemminkaan ole tarvittu kuin ryhmä parhaita naisia, kahvia ja pöytä.

<3