Ihan tavallisen epätavallinen eilinen

Laura haastoi minua kirjoittamaan siitä millainen meidän tavallinen päivä on. Innostuin kovasti, sillä moneen otteeseen olen yrittänyt tehdä juttua tyyliin ”päivä kuvina”, mutta lounaaseen mennessä homma on aina unohtunut. Ajattelin, että eilinen olisi voinut olla mainio esimerkkipäivä siitä mitä minä, poika ja Simo touhuillaan ja miten päivät sujuvat. No, kaikki lähti lapasesta jo heti aamulla.. (normaalia päivänkulkua voit seurata rinnan eilisen kanssa)

07.15 Heräsin hiljaisuuteen. Hetkinen. Mitä kello on? Onko Simo nukkunut pommiin? Ei, hän oli vain hipsinyt jo keittiöön, kun me pojan kanssa vielä nukuimme. Poikkeuksellista. Söimme aamiaisen KAHDEN, juttelimme rauhassa ja sovimme päivän kulusta. Simo tulisi kotiin puoli viideltä töiden ja sulispelin jälkeen.

(06.45 Ylös ja aamupuuhiin. Simo tekee meillä poikkeuksetta pojan kanssa aamupesut, vaipanvaihdot ja pukemiset. Minä laitan aamiaisen, järjestelen vähän paikkoja. Aamiainen syödään osin aamutoimien lomassa. Simo lähtee töihin ja omien opintojen pariin vähän ennen kahdeksaa.)

08.00 Poika herää lopulta kolmentoista tunnin (!) yöunien jälkeen.. MINÄ hoidan aamun pesut ja pukemiset. Leikitään, syödään, touhuillaan kotijuttuja ja odotellaan unta. Ja pestään aamupesuilla unohtuneet hampaat.

09.30 Aamu-unien tulo kestää. Ehkä hän tänään jättää pikku-unet väliin? Päätän, että voisi olla fiksua laittaa poika rattaisiin ja tehdä vaunulenkki heti aamusta ja suhata siitä suoraan lounaalle. Pihalla ollaan jo 09.45.

(n.08.30 Poika ottaa pikkuiset unet. Ehdin itse käydä suihkussa, pistää pyykkiä tai siivota keittiön)

09.45 - 11 Vaunuttelemme kaupungin läpi. Toteamme pikkuisen kirpparin ovella, että puoti avautuu vasta yhdeltätoista. Jatkamme lenkkiä joenrantaan. Ihanan utuinen keli! Poika nukkuu ja minulla maha jo kurnii. Lounaspaikan ovet avautuvat klo.10.30 – ja pojan silmät kolmea minuuttia aiemmin. Se siitä äidin nerokkaasta ideasta ja lounaasta. Yritän nukuttaa lasta vielä tovin, mutta turhaan. Haen kaupasta pikalounastavarat ja hurautamme kotiin.

(n.09 - 10.30 Touhuilemme yhdessä. Poika harjoittelee leikkimistä matolla ja minä seurustelen vieressä tai yritän laittaa itseäni lähtökuntoon. Puoli yksitoista ollaan jo usein matkalla kohti lounasta: poika nukkuu ja äiti on tyytyväinen, kun pääsee vähän pihalle. Valmis lounaspöytä on parasta mitä tiedän!)

11.00 – 12.30 Simo on onneksi käymässä pikaisesti kotona. Hän katsoo poikaa sen hetken, että saan vähän syötyä. Isä jatkaa töihin ja me pojan kanssa temuamme lattialla. Pitkät päikkärit ovat vielä ottamatta, joten nerokas idea numero kaksi on lähteä uudelleen liikkeelle..

12.30-13.45 Eikun poika reppuun ja menoksi. Pikkumies ei suostu nukkumaan aluksi vaan ihmettelee maisemia. Vasta toisella kirpparilla miekkonen väsähtää. Hoidan kaupungilla asioita ja pyörähdän uudessa etnisessä kaupassa. Inkiväärikarkkeja koko perheelle? Testiin!

(10.30 – 12.30 LOUNAS, pyrähdys kaupungilla, ehkä maitoa ja hedelmiä kaupasta ja KAHVINKEITTOON. Poika jatkaa päivän pitkiä unia parvekkeella. Harvoin kuitenkaan pitempään kuin yhteen.)

13.45 – 14.15 Kotiin! Pulautan pikkuisen pois repusta jatkamaan unia ja keitän itse kahvit. Ehdin vähän lueskella blogeja ja hengähtää.

(12.30 – . Leikkiä, yhdessä puuhailua. Pikkuiset iltapäiväunet otetaan usein vielä ennen kolmea ja/tai toiset ehkä neljän viiden aikoihin, mutta muutoksen tuulet ovat kovasti puhaltaneet meillä. Toiset näistä unista ovat useina päivinä jo jääneet pois. Muutenkin jokainen päivä tuntuu olevan iltapäivien osalta erilainen. Simo tulee kotiin vaihtelevasti yhden ja viiden välillä. Käymme ehkä kaupassa, kylässä, vietämme aikaa kotona…)

14.15 – 17.00 Kahden jälkeen hän on herännyt! Alkaa päivän haastavin osuus eli täysin ennustamaton myöhäinen iltapäivä. Herra ei osaa päättää mitä haluaisi. Äidin hermot kiristyvät. Leikkiä ei huvita, tissi ei kelpaa, uni ei ole, ikenet kutiavat ja vaikka kiristää. Vuorotellen testaamme kaikkea. Äidin sylissä on kiva kulkea ja ihmetellä kaikkea uutta. 9,5kg poju painaa vain niin, että millään en jaksaisi häntä kantaa tauotta! Alan laskea hetkiä Simon paluuseen, kun poika vetää viitosen silmään ja aloittaa väsyitkun.. Sulispeli on loppunut onneksi sopivasti ja apuvoimat saapuvat puoli viideltä. Viiden aikoihin poika on syönyt ja pikku-unilla.

17.00 - 17.30 vaihdamme päivän kuulumisia, valmistelemme vähän ruokaa ja… istumme ja nautimme rauhallisesta hetkestä. Puoli kuudelta poika on taas ylhäällä...

(n.17. olemme siirtyneet normaaliin iltarytmiin.. )

17.30 – 19.00 Iltatouhujen aikaa: Simo ja poika touhuilevat yhdessä. Iltarutiinit aloitetaan, kun poika vaikuttaa väsyneeltä, yleensä puoli seitsemän aikoihin. Simo hoitaa meillä myös Martin iltapesut, koska yksinkertaisesti, minä en vain saa pestyä isoa poikaa. Toisaalta iltatoimet ovat hyvää miesten yhteistä aikaa. Pesut, hammaspesut, yökkäri, ehkä vielä iltasatu, tissi, omaan sänkyyn, iltasuukot ja iltarukous.

19.00 - 20.30 Uni ei aina tule heti ja usein nukkumaan päästään vasta sylittelyjen ja joskus pussinukutuksen jälkeen. Tänäkin iltana uni käy silmässä puoli kahdeksalta, mutta kaikkoaa vielä toviksi.. tarvitaan vielä syliä, vähän lisää tissiä ja silittelyä ennen kuin poika on lopulta unessa puoli ysiltä. Me syömme siinä kaiken nukuttamisen välissä. Huh. Olipas päivä

20.30 – 23.30 Asunto hiljenee. Simo pelaa poikien kanssa jonkun pelin koneella ja minä selailen blogeja ja puuhaan omiani. Suunnitelmissa olleet käsityöt jäävät, kun en vain kerta kaikkiaan jaksa.. Puoli kympiltä aloitetaan leffaa kahden sohvalla. Ihanaa, että tänäänkin saatiin vähän yhteistä aikaa Simon kanssa! Tavallisesti sänkyyn päästään jo kymmenen aikoihin, mutta tänään valvotaan pitempään – onhan sentään perjantai!

Gardajärvellä

Eipäs mennyt aamukävely Fidalle hukkaan! Katsokkee mitä minä löysin! Ihana kesämekko no.1 on nyt saalistettu. Samalla koluamisella löysin myös tämän Gardajärvi-kassin sekä kasan huippukuntoisia vaippoja vauvalle. Nyt kesän tämä kassi saa kulkea mukana kirjastossa ja rannalla, mutta syksyllä teen siitä ehkä käsitöiden tai suosikkilehtien piilopaikan. Voi miten fiiliksissä olenkaan onnistuneista löydöistä!

Kesä ja kirpparit

Lomalainen on ollut niin ”kiireinen”, että en ole ehtinyt tänne kuulumisia päivitellä. Vai johtuuko hiljaisuus kenties siitä, että mitään ei ole tapahtunut? ;) 

Viimeisten päivien aikana on puuhattu kaikkea pientä mukavaa: katsottu elokuvia, juotu kahveja, kierretty kirppareilla, lueskeltu ja vain pötkötelty. Päivät ovat hujahtaneet ohi tosi nopeasti. Välillä toki odottavan aika käy pitkäksi, mutta yritän kehittää niihin hetkiin jotain mukavaa pientä tekemistä. Onneksi tälle loppuviikolle on luvassa myös mukavaa puuhaa.

En tiedä oletteko muualla huomanneet kirppareille saapuneen kesätunnelman, mutta meillä täällä tuntuu yksi sun toinen paikka olevan vähän käymistilassa. Joko pöydät ovat tyhjillään opiskelijoiden lähdettyä kaupungista ja lomalaisten siirryttyä viettämään mökkielämää tai sitten olen ollut liikkeellä vain vähän huonoon aikaan. Yhtä satukirjaa ja parvekemattoja lukuun ottamatta en ole löytänyt kierroksilta mitään. Ehkä pitäisi satsata enemmän kesätapahtumien yhteydessä oleviin kirppareihin ja vanhantavaran päiviin, joihin usein lähdetään myymään kesäfiiliksellä ilman sen suurempaa suunnittelua, myyntipaikkojen varailua ja tavaroiden hinnoittelua. 

Oma kirpparihaukan listani näyttää seuraavalta:

-          erilaisia puuvillakankaita vauvajuttuhin

-          (mummola henkisiä) koristetyynynpäällisiä sekä parvekkeelle että sisälle

-          rentoja kesämekkoja

-          mukavat (nahkaiset) kesäkengät

-          vaunun sadesuoja

-          kakkospäiväpeitto vierashuoneeseen  

Listan kanssa kiertely kirpparilla on kyllä vähän ongelmallista, sillä usein minulla tahtoo silmä jumiutua etsimään puuttuvia juttuja eikä niitä varsinaisia kirpparilöytöjä huomaa lainkaan. No, toivotaan, että ennen syksyä listaa on saatu vähän päivitettyä ;)

Hommia listalla

Olen tehnyt itselleni listan kaikista hoidettavista pikkujutuista, hankinnoista ja tehtävistä, joita näin odottelun ja lomailun ohessa voisin saattaa pois päiväjärjestyksestä. Eilen sain pestyä kylpyhuoneen lattiakaivon ja hankittua kirpparilta kesämatot parvekkeelle. Päivä oli siis mitä tuottoisin, sillä tähän mennessä paljon muuta pitkästä listasta en olekaan saanut tehtyä. Olisi varmasti pitänyt korvata vaunujen sadesuojan hankkiminen, ikkunanpesut, viimeisten kolmen vuoden valokuvien tilaaminen ja sen vauvansängyn reunapehmusteen ompelu merkinnällä ”juo kahvia ja syö jäätelöä”, sillä sitä olen tehnyt ahkerasti. Mutta eikös tämän pitänytkin olla loma? :)

Kuten tänään olen monelle todennut, oloni on mitä loistavin, joten vauva tuskin on saapumassa vielä hetkeen. Jos ylimääräistä itsekseen touhuilevaa melonia keskivartalon tietämissä ei lasketa, en oikein voi väittää tuntevani itseäni erityisen raskaaksi. Tai no, Simon nimeämiä ”naiskohtauksia” (=itku AIKA herkässä), on esiintynyt yhä tihenevään tahtiin.. Toivotaan, että ensi viikolla en muutu aivan putoukseksi ;)

Kiitollisin mielin

Söin eilen rinnatusten kolmevuotiaan neidin kanssa. Juteltiin pupuista, kissoista ja koirista, ja äidin kanssa myös vähän synnyttämisestä ja elämästä lapsen kanssa. Lähtiessä suupielet olivat jäätelöstä tahmeat ja auton takakontti täynnä tavaraa. Vauvan tavaraa. 

Olen ihmeissäni. Sama tilanne on toistunut hieman eritavoin lukuisia kertoja viimeisen puolen vuoden aikana. Ystävät ovat antaneet, kantaneet, lähettäneet, lainanneet ja lahjoittaneet meille valtavat määrät erinäistä tavaraa, johon lapsi- tai vauva-sanoja voi huoletta liimailla eteen ja taakse. Olemme hämmentyneitä, kiitollisia ja huolestuneita. Miten tämän avun voisi oikein korvata ihmisille? 

Meillä kulutetaan (ruokaa ja palveluita lukuun ottamatta) aika vähän. Uskaltaisin sanoa, että keskivertoa vähemmän. Kierrätetyt vauvakamat, kirpparilöydöt ja tori.fi -sivuston aarteet kelpaavat siis meille mainiosti! Niissä on mukana aina vähän tarinaa ja sattuman mukava mahdollisuus. Uutena meille on tähän mennessä ostettu vain se taiteltava kylpyamme, mutta muuten olemme saaneet ja ostaneet käytettynä hoitotavaraa, vaippoja ja vaatteita. Monella kapistuksella ja vempeleellä käyttöikä on kovin lyhyt, joten täysin uudenveroista tavaraa kiertää vauvalta toiselle varsin nopsasti. Näin myös meidän lähipiirissä.

Kaiken tavaran edessä olen jopa hieman hämilläni: Mihin tätä kaikkea oikein tarvitsee? Milloin näitä ehditään testaamaan? Olemme siis saaneet jopa sellaisia apupelejä, joita ilman olisimme ehkä tarponeet eteenpäin, ellei niitä nyt olisi sattunut jonkun kahvittelureissun jälkeen löytymään auton takakontista. Kun asunnossa on jo turvakaukalot, yhdistelmävaunut, sängyt ja ammeet, herää kysymys mitä vielä puuttuu?

Lista hoidettavista/hankittavista asioista on onneksi aika lyhyt. Vielä pitäisi ehtiä muutama juttu hankkia ja hoitaa, mutta toisaalta, ehtiihän sitä vielä. Ja ehtii vielä jopa synnytyksen jälkeenkin. Kukaan lapsi ei ole kuulemma kuollut siihen, että vaunujen sadesuoja ei olisi ollut valmiiksi asennettuna silloin, kun nappulaa kannetaan kynnyksen yli. Kuulemma ne imetysliivit kannattaisi kuitenkin hankkia JO ennen h-hetkeä, ettei isän tarvitse lähteä kaupoille… 

Eli siis sadesuoja ja imetysliivit vielä uupuvat, mutta mitä muuta? Joku pyykkikeskusratkaisu pitäisi ainakin vielä kehittää vaippapyykille, jokunen oma pyyhe vauvalle on hankintalistalle ja ehkä joku vaatekertakin vielä. Tosin ensi viikolla olen menossa käymään taas kahvilla eräässäkin kodissa, josta ilmeisesti joku nyssäkkä alle 80senttistä vaatetta lähtee matkaan.. Apteekissa pitää käydä, vaikka en ihan vielä ole varma, että mitä sieltä täytyy hankkia. Talkkia ehkä. Ja vauvakirjakin olisi listassa. Ja niitä liivisuojuksia ajattelin kuulkaas ihan tilata netistä - uutena! :) 

Näiden huimien hankintojen lisäksi meillä on kyllä myös se lista, jonka otsikkona on HOIDA/SÄÄDÄ/TEE. Siitä vaikka joku kerta sitten ihan erikseen… ;)