Kaikenlaista katseltavaa = viikonlopun leffavinkit

Viimeisinä viikkoina ei olla ehditty kovastikaan lukea kirjoja tai istua koneella. Muutaman elokuvan olemme kuitenkin onnistuneet katsomaan. Onneksi lähes jokainen näistä on ollut myös suosittelemisen arvoinen. Seuraavaa kolmea elokuvaa tarkastelemalla saa myös jotain kuvaa elokuvamaustani. Olen lähes kaikkiruokainen, mutta minut sytyttää AINA johdonmukaisesti etenevä, hyvin leikattu ja kuvattu elokuva, jossa on aitoja henkilöhahmoja ja mielenkiintoinen kerronta. Ja tällaisen elävänkuvanhan voi löytää melkein miltä vuokraamon hyllyltä vain! 

MILK (2008)

Jos iltasi kaipaa jotain laadukasta katsottavaa, suosittelen elokuvaa Milk. Katsoimme sitä Simon kanssa illalla ennen kuin pojan synnytykseen tuli lähtö ja toisen puolen kotiuduttuamme sairaalasta. Elokuva ei kerro äidinmaidon nousuhuumasta eikä maitomiehistä, vaan erään Harvey Milkin elämästä. Elokuvalla on pohja todellisuudessa: nämä henkilöt ja heidän taistelunsa on aitoa. Toisaalta, elokuva muistuttaa siitä, että maailmassa käytävät taistelut elämästä ja elämisen oikeudesta eivät ole loppuneet. Mieleeni palaa toinen erittäin hyvä ja puhutteleva elokuva Hotelli Ruanda. Milk on katsomisen arvoinen jo Sean Pennin vuoksi!

KREIVITÄR (2009)

Muistatko elokuvan Rakkautta ennen aamua? Voi pojat! Julia Delpy on paljon muutakin kuin vain öisen Wienin kaduilla kuljeskeleva vastarakastunut Celine. Nainen on ohjannut, tehnyt musiikin ja näyttelee pääosaa elokuvassa Kreivitär. Elokuva on Delpyn toinen ohjaus. Elokuvaa on erittäin vaikeaa luonnehtia oikein. Se on karmiva, ahdistava ja samalla käsittämättömän kaunis – kiitos Delpyn. Siinä kuvataan rakkauden tuskista kärsivää kreivitärtä, joka ajautuu epätoivoisiin tekoihin saadakseen haluamansa. Jonkinlaista todellisuuspohjaa elokuvalla on tai ainakin vahva legenda elää tämän unkarilaisen kreivitär Erzsébet Báthoryn ympärillä. 

X-MEN: FIST CLASS (2011) 

Viimeisen elokuvan kohdalla olen jo aivan kuumilla hiilillä. Katsoimme eilen tämän toimintaseikkailun, vai miksi näitä sanotaan? Aika harvoin valikoimme mitään tällaista, mutta iltaitkujen väliin tämä sopivan ”kepeä” pätkä tuntui sopivan. Oi että! Mistä näitä saa lisää? Simo sanoi, että ei mistään. Muut X-men sarjan elokuvat ovat kuulemma aivan roskaa verrattuna tähän. Miten mielenkiintoisesti kehittyvät henkilöhahmot ja juuri sopivasti toimintaa. Mun täytyy kaiketi käydä kirjastosta hakemassa muutama sarjis… 

Kaupunki on jo aika rokrok. Me ihmetellään menoa turvallisesti omalta parvekkeelta. Ehkä huomenna käväistään hulinassakin. Ihanaa viikonloppua!

Leffavinkkejä viikonlopuksi

Joskus olisi ihana katsoa koko viikonloppu leffoja. Tai ainakin olisi kiva katsoa leffa viikonlopun jokaisena iltana. Joskus sitä meni USEITA elokuvia viikossa ja monta viikonloppuna, mutta nykyisin me vuokrataan tai lainataan katsottavaa aika harvoin. Tässä muutama helppo hyvänmielen leffa, jos vuokraamossa vaeltelu ei nappaa. 

Life of Pi – Piin elämä (2012) 

Matkakärpänen on puraissut ja omatoimimatkailu kiinnostaa – katso tämä. Piin elämä jää pyörimään mieleen muutamaksi päiväksi, mutta ei vaivaa. Elämä on kaunis tarina, joka voi johtaa sinut seikkailuun! Erikoistehosteista tämä leffa on saanut oscarin ja senpä vuoksi harmittikin, että kotisohvan sijaan pätkää ei katsottu 3D:nä isolta kankaalta. Sopii opetusmateriaaliksi yläkoululaisille ja lukiolaisille melkein mihin aineeseen vain. Leffaherkuksi ehdotan vadillista hedelmiä ja viereen litratolkulla vettä.   

Intouchables – Koskemattomat (2011)

Pääsiäisenä porukoilla testattiin leffan vuokraamista jonkun laatikon kautta suoraa kotiin. Olin jo pitkään harmitellut, että tämä kehuttu ranskalainen hujahti ohi teattereissa niin, että pelkäsin kokonaan missaavani sen. Onneksi kanssakatsojani suostuivat ehdotukseeni. Ja miten loistava elokuva olikaan kyseessä! Isäni teki lähtöä nukkumaan koko leffan ajan, mutta pääsi irrottautumaan sen otteesta vasta lopputekstien pärähtäessä ruutuun. Elokuvan aikana nauru on herkässä, mutta eivät ne kyyneleetkään kaukana ole. Kevään suosikki! Oma valintani leffaherkuksi olisivat suklaa ja lakut samasta pussista.

We Bought a Zoo – Koti eläintarhassa (2011)

Ei ilman pähkinöitä! Sopii täydellisesti sunnuntai-iltapäivään ja kotisohvalle. Hyvänmielenleffa. Ei mikään tämän vuoden merkkiteos, mutta ihan mielenkiintoinen ja aito. Neiti ”4vuotta kiharoissa” on elokuvan tähti!

Ja vielä viikonlopun extraleffa… tättärärättärärää!

Four Weddings and a Funeral – Neljät häät ja yhdet hautajaiset (1994)

Oma ehdoton suosikkini jo monen vuoden takaa. Iski ihan kympillä taas vuosien jälkeen. Kirjastojen hyllyiltä voi löytää monia ja monenlaisia helmiä :) Sopii hyvin viikon jokaiselle illalle. Suosittelen nauttimaan samalla muutaman lasin jotain poreilevaa ihan vain teemaan sopien. 

Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille! Täällä nautitaan ystävien seurasta taas koko viikonloppua. Onnekkaat me! :)

kuvat 1, 2, 3, 4.

Ajatella

Viime päivinä olemme viettäneet vain rauhallisia koti-iltoja ilman sen kummempaa ohjelmaa. Oikein mukavalta tuntuu välillä ottaa päivänokoset, käydä lenkkisaunassa salin päälle tai pyörähtää kirjastossa. Ihanaa tavallista arkea <3 Kuunneltiin viikonloppuna Yle puheelta viime vuonna tullut ohjelma ajattelusta ja ainakin minut se pisti ajattelemaan (kas vain!) monia asioita uudella tavalla. Ei kai se olekaan ollut niin huono idea viettää rauhallinen kahvitunti (tai kaksi) kaverien kanssa opiskelun lomassa :) Monia muitakin ihan tavallisia hyviä oivalluksia ohjelma tarjoili. Suosittelen. Itse ainakin voisin jättää suosiolla niiden ”pitää tehdä” –listojen täyttelyn ja keskittyä siihen mikä elämässä on mukavaa :)  

Eräs elämän ihana asia ovat ainakin kotona vietetyt leffaillat! Jos et tiedä mitä katsoa seuraavaksi, voin suositella lämpimästi kaikille muutama vuosi sitten ensi-iltansa saanutta elokuvaa Juno. Sopii myös ei-raskaana oleville! Kävin kyseisen leffan katsomassa elokuvissakin, mutta paremmaksi vain meni tässä kotiteatterissa, kun surutta sai kommentoida hulvattomia kohtia ja erinomaisia näyttelijäsuorituksia. Sopivan terävää ja nokkelaa huumoria! (Leffan loppu oli kyllä yksi itkuteatteri minulta. Kaikk-hyvin-loppu ei kirvoittanutkaan minua onnelliseen hyminään, vaan uskomattomaan ulinaa. Hormonit.)

Lyhyen paluu?

Käytiin jo viikolla katsomassa Simon kanssa uusin Batman. Oli loistava! Kuten jo eilen mainitsinkin, nämä elokuvat ovat saaneet minut ymmärtämään jotain myös toimintaelokuvista. Mutta mitä muuta voitaisiinkaan odottaa, kun samaan leffaan on yhdistetty sopivasti toimintaa, jännitystä, draamaan ja loistavia näyttelijöitä. Juoni piti tälläkin kerralla otteessaan aivan viime minuuteille asti. Oijoijoi, ja mitä vielä seuraakaan!! Robin, ikisuosikkini, sinua odotetaan jo!

Tiedättekö, mikä oli se kirsikka kakun päällä? Anne Hathaway. Kissanaisena aivan upea. Pahiksen rooliakin oli sitten vuoden 92 tuunattu vähemmän kissanruuan tuoksuiseksi, ja hieman herkkis Anne sopi pehmittämään kuvaa lisää. Neidin korvat eivät suinkaan olleet ne, jotka ovat pyörineet unissani viime aikoina, vaan tämä tukka..

Olen edelleen hiuskriisin kourissa. Ei tässä varmaan auta muu, kun marssia kampaajalle ja lyhentää kuontaloa kunnolla. Tässä lyhyet suosikkini Anne, Michelle ja Keira. <3

kymmenen vuotta

Viimeinen työpäivä takana. Ainakin kuvittelen niin. Ensi viikolla tuskin tulee enää koululta soittoa, ja saan keskittyä muuttoon, graduun ja viimeiseen tenttiin. Ihmeellinen ja pitkä päivä takana ja mahtava viikonloppu edessä. Takki vain tuntuu olevan aivan tyhjä. 

Katsottiin 8-luokan kanssa tänään leffaa. GPS -laitteet eivät toimineen ja kaupungille tehty rastirata sai jäädä seuraavaan kertaan. Luokkaa ei tuntunut tämä häiritsevän, jäihän alkuviikosta meillä kesken elokuva. Teknologia kehittyy, oppilaat viettävät leirikouluja eri puolilla Eurooppaa ja tuntuvat olevan jo kovin kiinni aikuisten maailmassa. Kuitenkin vanha kunnon ”Stand by me” on hitti aina! Ystävyys ei ole koskaan poissa muodista!

26 vuotta vanha elokuva 12-vuotiaiden poikien seikkailusta viritti enemmän keskustelua luokassa kuin ainoatkaan tekemäni monisteet, ryhmätyöt tai projektit. Aikuistuminen on 15-vuotiaiden elämässä tänäänkin totista totta. Kuka seisoo rinnallasi vielä kesän jälkeen? Missä minä olen kymmenen vuoden kuluttua? Millainen ystävä minä olen? Pohdittiin paljon tulevaisuutta, ihmisen paikkaa maailmassa ja niitä haaveita. Ja iki-ihana River Phoenix hurmasi jälleen tytöt. 

Istuin tunnin jälkeen työhuoneella. Pohdin aikaa. Kymmenen vuotta on mennyt niin nopeasti. Uskomattoman nopeasti. Juurihan oli kuusitoista. Ajattelin, että voisin näyttää teille millainen oli Sanna 16wee, mutta muuttolaatikot ovat syöneet jo kaikki kuvatodisteet tuolta ajalta. Ehkä kehotan teitä vain testaamaan teinivuosien klassikoita yhdessä: keittäkää kuppi minttuteetä, haukatkaa Maraboun minttukrokantti -suklaata suoraa levystä ja kuunnelkaa miltä mahtavat Simon&Garfunkel kuulostaa tänään. Porukoiden vanha C-kasetti on soittonsa soinut, joten minunkin täytynee sukeltaa youtube:in levyhyllyihin.

Ihanaa viikonloppua!

Ei mikään munaton nainen

Olen keskustellut tänään 15 -vuotiaisen kanssa siitä onko kaikilla esineillä ja hyödykkeillä todella joki arvo ja siitä mitä kukakin on syönyt aamulla, eilen ja viime viikolla…  Päästiin me oppilaiden kanssa lopulta asiaankin, mutta lahjakkaasti yrittivät nuoret vetää tuntia omaan tahtiinsa. Enpä tälläkään kerralla hellittänyt ohjaksista, vaikka pakko myöntää, että tiukkaa teki välillä. Ohjaksista ei hellittänyt myöskään Meryl Streep Rautarouvana! Käytiin Simon kanssa yllärileffassa alkuillasta, ja pakko myöntää, että tämän viikon naislegendat ovat olleet kyllä uskomattoman kovia pakkauksia. Maanantaina Marilyn ja tänään Thatcher. Olen ollut kovin viehtynyt Streepin näyttelijäsuorituksiin ennenkin (The Hours, Doubt, Paholainen pukeutuu Pradaan, Minun Afrikkani,…), mutta nyt löytyi kyllä ehdottomasti vakuuttavin veto pitkään aikaan. Uskomaton muuntautumiskyky! Jos suosittelin jo maanantain pätkää ja Marilynia, niin toden totta suosittelen myös tätä. Rautarouva oli lisäksi oivallinen ajankuvaus! 

Muuten on ollut melko leppoinen päivä: aamulla vähän juoksemista edestakaisin koulun ja koulun väliä, iltapäivällä mukava kahvihetki vanhan kaverin kanssa, illalla leffa ja luomupiirin pakettien haku. Kuvittelin, että olisin tehnyt hepreaa illan, mutta tässäpäs tämä taisikin tämä ilta hurahtaa. 

Olemme nyt toistamiseen tilanneet Simon kanssa paikallisen luomupiirin kautta tuotteita lähitilojen tuottajilta. Perunaa, porkkanaa, erilaisia sipuleita, hunajaa ja kanamunia oli tänään listalla. Jauhoja ei tilannut nyt, kun entisiä oli vielä jäljellä. Olimme tyystin unohtaneet tilauksen hakeminen, mutta onneksi mukavat jakajat soittivat muistutuspuhelun. 

Tavara on ollut tosi hyvää ja koko palveluun olemme olleet erittäin tyytyväisiä. Tuottajan ja ostajan välistä tippuu tyystin yksi iso toimija, vähittäiskauppa, pois, jolloin myös tuotteiden hinnat pysyvät järkevinä. Mukava ja helppo tapa tukea paikallisia viljelijöitä! 

Noista kananmunista voisin tehdä aivan oman postauksen jonain päivänä – ovat ihania!

kuvat:

http://thecognitivedissonance.com/?p=1896

http://cinemaandpopcorn.blogspot.com/2011/08/academy-awards-2012-best-leading.html