Viimeisinä kuukausina ovat ihmiset olleet kovasti
kiinnostuneita vatsani tilasta. Sitä on mitattu, hipelöity, hämmästelty ja
sille on jutusteltu. Moni ei varmasti tule miettineeksi silittelevänsä samalla
myös eväs banaaniani tai juttelevansa lounaskeitolle. Harvoinpas minä
itsekään niin mietin, mutta yllättävän paljon olen tullut pohtineeksi raskauden
aikana sitä mitä syön tai juon.
Alkuraskaudesta ruoka oli oikeastaan ihan jatkuvasti
mielessä: mikään ei tuntunut maistuvan ja elämä pyöri
välipalakeksien, porkkanatikkujen ja suolakurkkujen varassa. Huono-olo hävisi
onneksi nopeasti ja aikaa jäi lueskella neuvolan ruokaohjelappusia. Aika
tiukasti tarkistin monia ruokasuosituksia melkein puoleen väliin raskautta, mutta
sittemmin on rentous voittanut tässäkin asiassa. Voihan olla, että sitä jo
automaattisestikin osaa välttää sopimattomia juttuja. Käytännössä kuitenkin ruuan
ympärillä pyörivät ajatukset liittyvät nykyisin enemmän syötävän ravinnon
laatuun ja määrään. Sokeria ja suolaa vältän ylettömissä määrin ja muuten
yritän muistaa syödä monipuolisesti. Meidän suosiman lounasruokalan salaatit
ovat onneksi tosi hyvät ja monipuoliset ja kasvisruokakin on tehty laadukkaista
aineksista.
Lähes aina valitsen kasvisruuan jo sen vuoksi, että se
yksinkertaisesti on yleensä tolkuttoman paljon parempaa kuin suurina annoksina kehnoista
raaka-aineista tehdyt liharuuat. Kalaa syön melkein aina, kun se on vaihtoehtona
ja kanaa todella harvoin. Eettiset seikat painavat toki myös paljon valintaa tehdessä.
Kotona meillä syödään sitä ”sekaruokaa”, kun ainekset kaupan hyllyltä pääsee
valitsemaan itse.
Raskaus on muuttanut sen verran syömistäni, että annoskokoa
olen tietoisesti vähän kasvattanut, salaattia syön todella paljon ja kahvin
juonnin olen yrittänyt pitää siinä reilussa yhdessä kupissa per päivä. Niin ja
vähän yritän vahtia herkuttelua.. Onneksi kahvilla istuminen (ja
suklaapatukoiden napostelu) on jäänyt tyystin sillä viime syksyn työt ja tämän
kevään gradu eivät oikein ole antaneet moiseen mahdollisuutta.
Neuvolan suosituksesta nappailen aamuisin yhden kalkki+D-napin, raskausajan monivitamiinin ja maitohappobakteerikapselin. Joka toinen päivä
otan vielä rautaa. Viime kerralla neuvolassa hemoglobiini oli laskenut 117.
Normaaliarvoni huitelevat tuolla 135 tietämillä, joten alaspäin on tultu.
Mitään väsymystä tms. ei ole ollut ja suhtaudunkin vähän innottomasti
rautalisään. Napsitaan nyt, vaikka mistään ”hoitoa” vaativasta ongelmasta
normaali hemoglobiinin lasku raskauden aikana ei kielikään.
Olin ennakkoon kuvitellut, että raskaus pyörisi enemmänkin
sen ympärillä mitä syön tai en syö. Kovasti kyllä odotan ensimmäisiä
herkkuhetkiä erikoisjuustojen, graavilohen, maksakastikkeen (!!) ja
kirsikkaoluen merkeissä. Ehkä ei kaikkea tuota kuitenkaan yhdellä aterialla ;) Valitettavasti nämä raskausaikaa koskevat ajatukset näyttävät vallanneen alaa myös täältä blogin puolelta. Yritän keksi ensi viikolle jotain muutakin ajateltavaa ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti