Voi kuinka iloinen olenkaan omasta erheestäni! Perjantaina
kahvilla istuessamme kaveri ihmetteli erikoista ”kännykkäpussukkaani”. Sanoin
sen olevan korkkia, sitä samaa, jota viinipullojen korkeissa käytetään.
Harmittelin siinä samalla, että ekologinen tuskin tämä pussukka on, mutta
lahjaksi saatu ja paljon tunnearvoa sisältävä toki. Olen pitkään elänyt siinä
kuvitelmassa, että korkista mm. viinipullojen materiaalina on luovuttu sen
epäekologisuuden vuoksi. Voi kuinka väärässä olenkaan ollut! Syy synteettisiin
korkkimateriaaleihin ja kierrekorkkipulloihin löytyykin itse asiassa
teollisuuden käyttämistä kemiallisista yhdisteistä, korkissa luonnostaan
elävistä homesienistä ja kaikesta tästä yhteensä. Kuvittelin, tutkivani asiaa
vain hippasen, mutta päädyinkin syvälle Portugalin korkkimetsiin. Samasta
teemasta vasta kirjoitettu myös Kemikaalicoctailissa.
Nykyisin vielä suuri osa viinipulloista suljetaan
luonnonkorkilla. Yli 50% kaikesta maailmassa kerätystä korkista tulee
Portugalin korkkimetsistä. Korkki on siis korkkipuun kaarnaa, jota kerätään
puuta vahingoittamatta käsityönä ja nykyisin myös osin mekaanisia laitteita
apuna käyttäen. Puut voivat elää jopa yli 170-vuotiaiksi ja tuottavat
monikäyttöistä kaarnaa sitä enemmän mitä vanhemmiksi elävät.
Viheliäinen korkkivika, joka pilaa usein viinin täysin
juomakelvottomaksi, syntyy korkissa elävien mikrobien (homeitiöiden) kohdatessa
korkin käsittelyssä käytettyjä klooriyhdisteitä. Homesieni käyttää ravinnokseen
klooriyhdisteitä ja tuottaa aineenvaihduntansa tuloksena TCA-yhdistettä, joka
jo pienenä määränä pilaa viinin juomakelvottomaksi. Miksi sitten klooria
käytetään viinin valmistusprosessissa? Pitkälti esteettisistä syistä. Aiemmin
korkki valkaistiin kloorilla, jotta se miellyttäisi paremmin silmää. Korkkivian
yleistyessä kloorin käytöstä on luovuttu ja pullonkorkit käsitellään nykyisin
muilla kemiallisilla yhdisteillä. Se ei ole poistanut kuitenkaan kokonaan
kiusallista vikaa, sillä homesieni kykenee kehittämään tarvitsemansa kloorin
myös muista klooriyhdisteistä, joita löytyy esimerkiksi viinikellarien
rakenteissa tai joita käytetään niiden puhdistuksessa. Monissa etelän maissa
myös vesijohtoveteen on lisätty klooria, joka voi olla riittävä tekijä
korkkivian syntymiselle.
Viininviljelijät ja minä olemme visaisen pulman äärellä: Käyttääkö
homeitiöiden torjuntaan ja tuhoamiseen korkkiviljelmillä torjunta-aineita ja
korkkikuorien desinfiointiaineita, kun riski kloorin siirtymisestä itse
korkkiin on aina kuitenkin olemassa. Vai siirtyäkö käyttämään täysin
synteettisiä korkkivalmisteita. Euroopassa on kehitetty mm. sähkömagneettista
säteilyä käyttäviä ”puhdistusmenetelmiä” korkin käsittelyyn, joten kyseessä
mahtaa olla viljelijöille oikea pulma. Onko siis ekologisempaa käyttää korkkia,
jonka puhdistamiseen ja valkaisemiseen on käytetty kemiallisia yhdisteitä,
joiden kulkeutumisesta ihmiseen ei ole mitään varmaa näyttöä. Vai suosiiko
synteettisiä muovi ja metalli yhdisteitä, joiden valmistaminen ja
kierrättäminen kuluttavat uusiutuvaa luonnonkorkkia enemmän luonnonvaroja?
No, onneksi portugalilaiset ja muut korkin viljelijät ovat
keksineet käyttää tätä monipuolista materiaalia muuhunkin kuin vain pullojen
sulkemiseen. Ennen korkista tehtiin mattoja ja tauluja, ja nyt siitä tehtyjä
laukkuja, sateenvarjoja ja kenkiä on saatavilla ympäri maailman. Ehkä ostan
kännykkäpussini kaveriksi jonkun laukun aivan lähiaikoina ;)
Lähteet:
korkkien kuvat :
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti