Sivistin itseäni eilen. Kuorrutin oikein kulttuurilla!
Saimme Simon kanssa joululahjaksi vanhemmiltani liput kaupunginteatterin
näytökseen katsomaan Fundamentalistia. Olipas täräyttävä! En lainkaan ihmettele
enää sitä hehkutusta, jota minä sijaisena sain kuulla kyseisen näytelmän
nähneiltä lukion ykkösiltä. Osui ja upposi meihinkin.
Näytelmä kertoo Heidistä ja Markuksesta. Kahdesta ystävästä,
jotka kohtaavat vuosien jälkeen uudelleen – uusia ajatuksia mukanaan. Näytelmä
kertoo ajatteluun uskaltautumisesta. Uskomisesta.
Palaan tuohon kaksituntiseen varmasti vielä lukuisia
kertoja. Niin kuin eräs uskonnonopettaja sanoi minulle: ”Olisin voinut pistää
sen pauselle kahden minuutin välein ja pitää aina uudesta aiheesta oppitunnin.”
Tämän voisin katsoa uudelleen.
Esityksen jälkeen juotiin punaviiniä pikkuisessa kuppilassa
ja syötiin irtokarkkeja käsilaukusta. Todellista kulttuuriväkeä.
Kuvat lainattu teatterin kotisivuilta.
Kävin katsomassa tämän harjoitukset, ja se oli jo silloin todella hyvä. Itsellekin tuli sellainen olo, et haluaisi yhdestä jos toisestakin kohdasta kommentoida ja keskustella. Olisi mielenkiintoista nähdä tämä myös valmiina.
VastaaPoistaJa hatunnosto irtokarkeille käsilaukusta! :)
En tiedä miten kauan teatterit pyörittävät tuota. Ilmeisesti ollut varsin suosittu ja usean teatterin ohjelmistossa. Ehkä Keski-Suomeenkin? Ja varsin ylpeä olen itsekin rohkeudestani murtaa opittuja rajoja ja heittäytyä (Simon aloitteesta) etsimään punkulle sopivia uusia makukavereita :D
VastaaPoista