Lomalainen ilmoittautuu

Olen ollut nyt yhdistetyllä kesä-/äitiyslomalla jo kokonaista puolitoista päivää. Olo on hämmentynyt. Mitä ihmiset oikein tekevät lomalla? Olen viimeksi ollut kesälomalaisena oikeasti 15-vuotiaana ja silloinkin vain osan kesää. Onneksi taloon saapuu (toivottavasti) kohta uusi työnjohtaja, joka pitää minut kiinni arjessa ja touhussa seuraavat kuukaudet. 

Hämmentyneenä olen siis pakannut graduaarteet kasseihin ja tietokoneen kovalevylle. Homma jatkuu vielä pikkuisen hetken syksymmällä, kun viimeistelen työtä. Lopullisesti epätodellinen olo iski keskiviikkoiltana, kun kirjastosta uskalsin lainata vauvakirjojen ja lehtien lisäksi jotain OIKEAA luettavaakin. Gradukirjojen vierellä, kun en ole pystynyt lukemaan yhtään ainutta romaania viimeiseen vuoteen. 

Nyt siis minulla on hyvä kirja, ulkona on miellyttävä keli ja lasissa viileää kesäjuomaa. Ehkä tämä lomailun auvoisuus tästä kohta taas aukeaa. Onneksi ystävät ovat yrittäneet moneen kertaan viimeisten päivien aikana auttaa minua alkuun lomailussa. Saunaa on lämmitetty valmiiksi ja kutsu on käynyt loistavien grilliherkkujen äärelle. 

Kyllä se kesä tästä syntyy lomalaisellekin!

pari Marikangasta

Kuume keli vie veronsa. Mukavasti lämmittävän läppärin vieressä ei huvita viettää yhtään ylimääräistä hetkeä. Jotain täällä päässä kuitenkin surraa, meinaan ompelusuunnitelmia! Olen etsinyt jotain kivaa kangasta yhteen vauvaprojektiin, mutta mistään ei tunnu löytyvän riittävän selkeitä, aikaa kestäviä ja värikkäitä kuoseja. Niin, ei mistään muualta kuin Marimekosta. Toivon, että kirpparien kangaslaarit vielä minut pelastaisivat näiltä metrihinnoilta… 

Mutta eikös vaan olekin ihania! Saatiin ystäviltä vauvansängyn mukana myös reunapehmuste, jota ajattelin tuunata vielä vähän. Herkkä vaaleanpunainen väri on ehkä kuitenkin lopulta vähän liian hempeä omaan makuuni ja kun ei sitä sukupuoltakaan vielä tiedetä… Tummat värit voisivat ehkä myös vähän pienentää isoa sänkyä enemmän pesän oloiseksi koloseksi. 

Kuvat kankaista lainattu Marimekon nettisivuilta

Katsotaan miten projektin käy :) Kangasvinkkejä voi laittaa myös tulemaan!

Viikon paras hetki

Rauhallinen viikonloppu puolessa. Viikko on mennyt pitkälti gradua tehdessä ja lepäillessä. Olen löytänyt sisäisen rytmini, joka on viime päivinä imaissut minut kunnolla mukaansa: aamulla koululle, päivä hommia, kolmen jälkeen takaisin kotiin ja nukkumaan. Kellon napsahtaessa neljä iltapäivällä olen lähes tiedottomassa tilassa. Iltaisin jaksaa vielä vähän touhuta, mutta pakko myöntää, että taitaa lämpöaalto, gradu ja viimeiset odotuksen viikot viedä jo minusta mehut. Toisaalta, olen aina ollut parhaimmillani aamulla!

Tänään me pakattiin eväskassi aamuseitsemältä ja suunnattiin rannalle nautiskelemaan heräävästä kesäkuun ensimmäisestä aamusta. Oli ihanaa! Kahvi ja juustovoikkoset maistuvat vain niin paljon paremmilta, kun ne syö pihalla. Yksi aamu-uimari, tukkasotka ja muutama lenkkeilijä bongattiin, mutta muuten oli varsin hiljaista näillä rannoilla.

Loppupäivä onkin mennyt parvekehommia, gradua ja muuta pientä tehdessä. Ja nukkuessa. Ihanaa alkavaa kesää jokaiselle!  

neuvo(l)a

Uh ja puh. Mittari näyttää 25 astetta ja saunassa oli melkein neljä kertaa kuumempi. Nakkeja turvottaa täällä jo ajatuskin sukista. Onneksi maailman parhaat kesäsandaalit mahtuvat hyvin vielä jalkaan ja ovat aivan yhtä mukavat kuin edellisinä vuosinakin. Kävin jo vilkuilemassa sandaalimestarin kauppaakin netissä, että jos vaikka Ateenaan päin taas joskus suunnattaisiin ja uusia hankittaisiin.. Siihen asti taidetaan mennä samoilla vanhoilla rusketusraidoilla ;)

Kävin tänään neuvolassa. Kaikki kunnossa. Kasvua vaikuttaa tapahtuvan kaikilla rintamilla. Eli mitään muutoksia ei ole mihinkään entiseen. Omaa paino on kehittynyt tasaisesti ja terveydenhoitajan mukaan jopa minulle ihanteellisella tavalla. Vauvan koko on edelleen vähän mysteeri, mutta sepä tuskin selviääkään kenellekään meistä ennen kuin tapaus on saatu turvallisesti tähän todellisuuteen. 

Neuvola tätini on ihana, vanha ja kokenut – ja erittäin ajanhermolla. Ärsytti oikein, kun tajusin miten oikeassa hän taas tänään oli, kun neuvoksi sain lakata odottamasta synnytystä. Ensimmäisellä kerralla kuulemma voi hyvin varautua siihen kymmenen päivän ylitykseen. ja kun laskettuun aikaankin on vielä sitä aikaa, niin…  Hyvinhän tässä sitä gradua sitten ehtiikin taas nakuttaa.. Ja neuloa. Meinasin eilen repiä villahousuni lankaliikkeessä, kun harjoittelijatyttö ei suostunut esittelemään minulle kuin kimaltavia puuvilla- ja nihkeitä tekokuitulankoja, koska ne nyt sattuivat olemaan KESÄKSI sopivia. Lähdin liikkeestä mukanani kahdeksan nappia, joista vain puolet osoittautui käyttökelpoisiksi. Siinä hormonisekavuustilassani tulin ostaneeksi jotain lähinnä ehkä Herra Hiiren natisevan tekokuitukesätakin miehustaan sopivaa.. 

Jotain kuitenkin on saatu valmiiksikin. En tiedä mikä näiden lopullinen käyttöarvo on, mutta onhan ne suloiset <3  

melkein hallinnassa

Väitin äsken Simolle kovasti, että elämme vasta maanantaita. Pahus. Mieheni oli jälleen oikeassa, mikä tarkoittaa sitä, että olen missannut jälleen yhden päivän kirjastolla. Gradu etenee hitaasti mutta varmasti. Puuhaa jää varmasti vielä jonkin verran myös vauvan syntymän jälkeiselle aikakaudelle, mikä (kiitos ihanien raskaushormonien!) ei jostain syystä kauhistuta minua lainkaan niin paljon kuin ennakkoon olisin voinut olettaa. Joka päivä olen tehnyt kovasti hommia ilman mitään lusmuilua, mutta työtä onkin kirjojen kanssa ollut enemmän kuin olin ennakkoon kuvitellut. Tämä on elämää ja oikeastaan ihan ihanaa sellaista!

Toki on pakko myöntää, että tietokoneen ruudun sijaan mieluummin tuijottelisin vaikka näitä kirjoja. Tuo Mekkotehdas oli ihan ihana! En ole todellakaan mikään ompelijatyyppi, mutta tässä kirjassa kaavatkin näyttivät niin mukavilta, että voisin jopa onnistua! Ehkä kummitytöt ja lähipiirin prinsessat saavat jotain hepeneitä (lue: vessapaperikruunut ja prinsessatarroja) jahka tässä innostus oikein ottaa vallan. 

Kuten huomaatte, mitään todellisuuden tajua tällä naisella ei ole! Gradu kesken ja vauva tulossa muutaman viikon sisällä, ja hän vain suunnittelee vanhan Singerin virittämistä ja uusia projekteja. Jos nyt nuo vauvantossut tekisit ensin loppuun… 

oliivi ja muutama marketta

Eilen oli tässäkin cityssä siivouspäivä. Harmittelin, että istuin kirjastolla gradun ääressä, kun muut kirmailivat pitkin kaupunkia tehden varmasti mitä hienoimpia aarrelöytöjä toisten vanhoista tavaroista. Ehkä ensi kerralla minäkin sitten olen mukana. No, harmistus ei ollut pitkä, sillä tänään meillä vietettiin privaatisti parveke&puutarha –päivää. 

Parvekepuutarha on ollut suunnittelu- ja valmisteluasteella jo jonkin aikaa. Ruukut, mullat ja osa esikasvatuksessa olleista taimista ovat odotelleet tositoimiin pääsyä. Enää puuttui se hetki kasata kaikki yhteen. Tänään iltapäivällä seikkailtiin puutarhalla etsimässä sopivia kesäkukkia eteläiselle parvekkeelle. Päiväkahvien jälkeen istuteltiin ostokset ruukkuihin ja puuhattiin muutenkin pihalla. Oma parveke on kyllä ihana juttu! Tulevana kesänä sillä on varmasti paljon käyttöäkin, kun pitemmille lomareissuille tuskin montaa kertaa päästään. Aina voi seikkailla omalle parvekkeelle.. 

Simo sai muuten eilen lahjaksi haastavan projektin: nyt meillä kasvaa markettojen, tuoksuherneiden ja kumppanien kaverina myös ihka oikea oliivipuu (vai onkohan se enemmänkin pensas?). Tätä aarretta vaalitaan kyllä huolella! Sovittiin, että ensimmäinen oliivi nautitaan sitten koko porukalla ;)