Täällä taas!

Toivottavasti tämän blogin hetkellinen hiljaiselo olisi nyt tässä. Viime päivät ja viikot ollaan vain järjestelty pahvilaatikoita ja suhattu ympäri Suomea.. niin, no vain ja vain.. Aika työltä tällainen muuttaminen ja säätäminen on kyllä tuntunut – onneksi viimeisiin viikkoihin on mahtunut myös monta loistavaa reissua, uusia ja vanhoja rakkaita ihmisiä ja uuden opettelua. Tervetuloa tutkailemaan mitä meillä on puuhattu!

Lappeenranta jätettiin lopullisesti taakse 19.päivä. Kesähommat ovat nyt purkissa ja on aika suunnata nenää kohti uutta ja vanhaa: gradun pariin palaan toivottavasti jo nyt alkuviikosta, oman elämän tutut rutiinit kaivellaan esiin pahvilaatikoista, mutta muuten tässä syksyssä onkin paljon uutta ihmeteltävää. Uusi koti on ihana, mutta sopeutumista uudet nurkat vaativat. Simo aloittaa myös uudet (mielenkiintoiset) opinnot nyt syksyllä. Niin ja oman tyttöporukka täällä on supistunut entisestään – meitä on enää viimeiset kaksi sisupussia päiväkahvipöydässä! Että tällaista. Lappeenrantaa tulee kova ikävä, mutta omat nurkat täällä ”pohjoisessa” ovat kuitenkin ne OMAT.

Muutto on ollut yllättävän raskas. Me tehtiin käytännössä muutto monessa pienessä erässä, mikä entisestään varmasti lisäsi elämän levällään olon tuskaa. Vieläkin olohuoneen nurkassa on kasa pahvilaatikoita ja työhuone on aivan vaiheessa, mutta muuten koti on jo suht kodin näköinen. Keittiönpöytä olemme saaneet jo valmiiksi, mutta kirjahylly makaa vielä seinää vasten paloina. Pikkuhiljaa tässä edetään. Toivottavasti tilanne ei jää tällaiseksi kovin pitkäksi aikaa.. Keskeneräisyys näissä hommissa, kun tuppaa jäämään pysyväksi sisustusratkaisuksi…

Kaiken hässäkän keskellä olemme ehtineet onneksi nauttia myös loistavasta seurasta. Ensimmäinen ja ehdottomasti rakkain kämppikseni tuli pyörähtämään täällä Joenkaupungissa. Juotiin litratolkulla teetä, jutusteltiin mukavia ja järjestettiin mm. pätkä kirjahyllyä – väriteemalla. Parasta tällaisissa ystävissä on se, että heidät voi kutsua kylään myös pahvilaatikoiden keskelle. Tässäkin tapauksessa kahden vuoden yhteiselo pienessä solussa on karistanut turhat krumeluurit ja sipistelyn ystävyydestä. Ollaan rehellisesti juuri sellaisia kuin ollaan <3

Lisää kuulumisia luvassa myöhemmin!