onpienempikuinkolme

Täällä ollaan taas! :) Palautuminen leiristä on aloitettu ja lomafiiliksestä on hyvä ote. Päässä tosin soivat sateenkaariunet ja tilkkutäkit ja yöllä havahdun pohtivani riparilaisille hyviä muistiinpanoja uskosta – OMG, s11s tää elämä on yhtä PÄRINÄÄ. Tarviin ES. Trollololoo. LOL. 

Että näin. Alkuviikon säät lupasivat meille painajaismaista viikkoa leirikeskukseen suljettuina. Vettä tuli jatkuvasti ja paljon. Onneksi torstaina päästiin jo ulkoilemaan kunnolla ja viimeiset päivät vietettiinkin oikein sopivassa kelissä. Valitettavasti kylmän sään vuoksi maissiviljelmämme ei vain oikein innostunut kasvamaan. Tähkiä saadaan vielä odottaa.. Mutta eikös sitä sanota, että ”Ei se tulos, se vaan kasvu”.   

Leiri oli uskomattoman hieno! Nuoret pistivät parastaan ja useampaan kertaan jäin suu auki kuuntelemaan heidän pohdintojaan elämästä. Tunnen kiitollisuutta saadessani jakaa nuoren elämän merkkihetkiä tämän porukan kanssa! Niin ja kasvaa. Sillä tällaiset viikot opettavat varmasti meitä ohjaajia aivan yhtä paljon kuin leiriläisiäkin.

Laitoin sekaan myös kuvia väliltä Lappeenranta-Pohjamaan reuna. Muutama muukin oli liikkeellä autoineen ja Laukaan ja Jyväskylän välillä taitettiin matkaa pitkässä matelevassa letkassa reilu tunti. Onneksi meille oli järjestetty ”firman puolesta” kunnon show: hieman ukkosta, paljon sadetta, mielettömiä pilvimassoja ja jopa Jyväskylän yllä auringonlaskussa kellunut kuumailmapallo. Lomalainen kiittää ja kumartaa.

Nyt iltateelle. Huomenna lisää lomasäätä ja kuulumisia!