27. helmikuuta 2013
Matkaan!
Pikaviesti ja kuulumiset. Tänään lähetin gradua lukuun proffalle ja lukitsin kirjat kirjastolle. Nyt rinkka täyttyy matkavaatteista ja kaupunkioppaista. Vielä pitää tyhjentään muisti kamerasta ja tehdä junaeväät valmiiksi. Oi, me ollaan jo niin matkatunnelmissa!
Parasta minusta on lähteä reissuun ilman tarkkoja suunnitelmia ja aikatauluja. Muutama ennakkosuosikki on listattuna ja karttaa vähän printattuna, mutta varmasti huomenna paikanpäällä vasta avautuu koko viikonlopun kuvio. Ihanaa viikonloppua kaikille! Palaillaan matkakuvien ja tunnelmien kanssa alkuviikosta.
25. helmikuuta 2013
Korppi ja sen kaverit
Ihanaa maanantaita!
Haluan esitellä teillekin mitä suloista vauva sai
viikonloppuna lahjaksi ystävältämme. Hän oli neulonut ja virkannut jotain
todella erityistä pikkuiselle <3 Eikö olekin ihana! Vuoden alussa saatiin
erikoinen tekstiviesti, jossa kyseltiin yhteistä lempieläintä. Emme osanneet
millään päättää yhtä, joten paluuviestiin laitettiin sekä korppi että
laiskiainen. Ja nyt ne kumpikin ovat osana tätä peittoa :) Neule on mukavan
kevyt kesävauvaa ajatellen, sellainen jonka saa helposti käärittyä mukaan
vaunuihin tai hoitolaukkuun. Tätä käytetään varmasti ahkerasti. Vielä suuri
kiitos tästä yllätyksestä!
24. helmikuuta 2013
Alkuviikon rutistus
Se olisi viikonloppu sunnuntai-illan Game of Thronesia
vaille valmis. Aion keittää ison kupin teetä ja vetäistä puolukkaruispuuroa
koneeseen. Viime päivinä olenkin syönyt ennätyslastin ruista. Perjantaina
tuliaisiksi saatiin herkullisia ruisnäkkäreitä ja leivottiin pellilliset
ruisleipää. Tänään vielä keitin kattilallisen ruispuuroa. Maha kiittää ;)
Ensi viikolla tiedossa on muutakin kuin ruishommia.
Tiistaina menen sokerirasitukseen, joka on nykyisin lähes kaikille raskaana oleville
pakollinen. Jännittää hurjasti. Piikkejä ja paastoa – ei mun juttu. No, siitä
varmaan selvitään. Tuloksetkin jännittää. En ole mikään sokerihiiri, mutta en
kyllä kieltäydy koskaan herkuista. Yritän olla liikaa huolehtimatta ennakkoon
asiasta, mutta se tuntuu olevan välillä aika vaikeaa.
Ja kyllähän ne tiistain kokeet kestää, kun loppuviikosta on
tiedossa loma! Passit ovat saapuneet viisumeineen, junaliput ovat hanskassa ja
hotellin mukava tätikin on varmistanut varauksemme. Ja koska VR:n lippuluukulla
oli pieniä teknisiä ongelmia matkalippujemme kanssa, komeilee passien välissä
myös kupongit, joiden ansiosta taidamme aloittaa matkanteon oikein
ravintolavaunussa aamukahveille. ;) Nyt siis vuorossa enää ankaraa kaupunkiopasten
lukua ja pikapakkausta. Viikonloppuna onneksi saatiin monta hyvää vinkkiä myös
kaupungin nähtävyyksistä, siisteistä vessoista ja herkkukahviloista.
Valitettavasti vain ennen tätä kaikkea ihanuutta minun
täytyy tehdä pitkät päivät gradun kanssa. Ei makeaa mahan täydeltä! ;)
23. helmikuuta 2013
Kavereita ja kettujahti
Maanantaina viimeksi olen ehtinyt kirjoittaa jotain tänne.
Miten kamalan nopeasti tämäkin viikko on mennyt! Kaikkea ihanaa ollaan
kuitenkin ehditty touhuilla arkisten opiskelujuttujen ohella. Ja mikä parasta,
kevät on päättänyt rantautua meille! Tai ainakin minun mieleeni. Valosta ja jopa auringosta
olemme saaneet nauttia monena päivänä.
Alkuviikosta vierashuoneessa majaili Simon ystävä sieltä
nuoruuden ja junaratojen risteyskaupungista. Ja nyt loppuviikoksi samaan
huoneeseen on majoitettuna minun ensimmäinen kämppikseni sieltä aivan samasta
kaupungista. Ja koska Simo on hiihtämässä metsässä koko viikonlopun, me
vietetään tyttöjen viikonloppu tehden sopivassa suhteessa kaikkea sitä mitä
tehtiin solussakin ennen: jutellaan, juodaan teetä, tehdään käsitöitä ja katsotaan
leffoja.
Torstaina kuusivuotias kummityttö tuli lunastamaan
synttärilahjakorttiaan. Ohjelma oli hiottu kummitädin ja kummitytön mieleen.
Ensin piirretään ja herkutellaan kotikutoisen jätskibaarin antimilla ja tämän
jälkeen suunnataan kulttuuririentoihin. Tällä kerralla liput koko kolmikolle oli tilattu teatteriin katsomaan Viirua ja Pesosta. Päivänsankari nautti
vauhdikkaasta menosta ja täytyy sanoa, että tämä lastennäytelmä imaisi kyllä myös
meidät aikuiset mukaansa. Kettujahti oli jännittävä ja naapurin Kosononen hauskempi kuin kirjoissa. Ja mikä parasta, tänäkin aamuna soi päässä esityksen tunnari.
Nyt me aloitellaan täällä ihanaa lauantaipäivää ja toivotellaan sitä myös kaikille muille! Huomenna lisää kuulumisia.
18. helmikuuta 2013
Se viime viikko
Koko viime viikko oli yhtä vauvaa (ja gradua, mutta kuka nyt
siitä jaksaa aina puhua saati lukea). Tästä viikosta on tulossa toisenlainen,
enemmän ystäviin painottuva. Onneksi näin, sillä tuntuu, että minun täytyy
pitää pieni tauko kaikista vaunuista ja muista..
Alkuviikosta käytiin koko porukka neuvolassa. Olen nyt
sitten virallisesti raskaana ja kaikille meillä kolmella sujuu elo oikein
hyvin! Nuo käynnit neuvolassa ovat minusta kyllä välillä jotenkin hämmentäviä.
Usein tuntuu, että lähden kotiin mukanani enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kaikkia
mittauksia ja käyriä, jotka ovat tehdyt keskiverto kaijalle, on vain vaikeaa
suhteuttaa omaan tilanteeseen. Kaikkea tutkitaan tarkasti, mutta lopulta aina
todetaan, että jokainen on vähän erilainen odottaja ja kaikki tilanteet ovat
erilaisia. Niin, että entäs tämä meidän raskaus, vauva ja tilanne? Onko tämä
nyt sitten ok? Pitäisi varmaan luottaa siihen, että kyllä ne sitten sanoo, jos
joku on aivan todella vinossa ja rempallaan.
Neuvolan jälkeen ehdin vielä mukaan Marttojen
vauvanruokakurssille. Teema ei ole ihan vielä ajankohtainen meille, mutta
ajattelin, että menen mukaan, kun kerran tällaistakin tarjotaan. Suosittelen
kyllä kurssia. Muutaman tunnin paketissa oli tiiviisti kaikki tieto
vauvanruokien kotivalmistuksesta. Tosi paljon perusinfoa, mutta aina sitä
jotain uuttakin mukaan tarttuu. Testailtiin ja maisteltiin monenlaisia juttuja
ja mukaan kotiin sai vielä infopaketinkin. Ja hei sain myös tiedon, että Martat
järjestävät samaa ilmaista kurssia kaikissa suurimmissa kaupungeissa.
Meille on kertynyt ihan älyttömästi jo kaikkea neuvolalippua
ja lappusta. Kävinkin viikolla hommaamassa vauvalle jo oman kansion. Tai ehkä
se on äidin kansio, kun tuntuu, että olen aina vähän hukassa varattavien
aikojen ja täytettävien lappujen kanssa. Olen varma, että tämä on jotain
raskauden mukanaan tuomaa sekavuutta.
Loppuviikosta kävin kuuntelemassa kestovaippainfoa ja etsin
tietoja vaunumerkeistä ja malleista. Vaunushow uuvutti minut tosiaan jotenkin
lopullisesti ja olen onnellinen, että ne ovat nyt pakattuna varastoon
odottamaan käyttäjäänsä. Huoh mikä viikko! Onneksi voin syventyä tällä viikolla
kirjoittamaan gradua, tapaamaan ystäviä ja fiilistelemään itse vauvaa kaiken
tavaran sijasta!
Kuvissa vilahtelee viime viikon vaatevalintojakin. Kameran edessä on jännää olla ja omien kuvien julkaiseminen on minusta jotenkin vaikeaa. Tässä kuitenkin muutama näyte minusta, asuista ja vatsasta.
17. helmikuuta 2013
Vauvauvaunut
Terveisiä päiväunilta! Asunto on taas hiljainen. Veli hyppäsi bussiin
ja me jäätiin viettämään rauhallista sunnuntaita. Tänään ajattelin ottaa ihan
rennosti! Aika hulina viikko tulossa, joten olen varmasti ansainnut lekottelua
sohvalla, sisustuslehtipinon ja ehkä jopa palan suklaakakkua. ;)
Tänään tehtiin viikon viimeinen ponnistus ja haettiin
naapurista pinnasänky. Heillä oli kaksi ylimääräistä sänkyä, jotka täytyi
”kadottaa” uusien isojen tyttöjen sänkyjen tieltä. Lupasimme auttaa tässä ja
kiikutimme toisen näistä häkkivarastoomme. Siitä mitä kaikkea muuta ”vauvaa”
teimme tällä viikolla, kirjoittelen teille lisää huomenissa. Nyt
pikaesittelyssä viikon huima saalis ja tuskainen rutistus – vaunut.
Jos olisin tiennyt mikä säätö siitä alkaa, kun aloitin
täysin viattoman vaunukartoituksen tori.fi –sivustolla, olisin varmasti
jättänyt homman myöhempään. Jollekin jatkuva vaunujen kyttäily, mallien
tutkiminen ja tarkempien tietojen kysely sopii, mutta minä taisin ottaa homman
jotenkin raskaasti. Näin jo kahdet painajaisetkin kaameista vaunuista.
Innokkaat myyjät säätivät vielä itse lisää ja soppa oli valmis. Onneksi ystävän
vinkistä tajuttiin lähteä koeajamaan ihan niitä uusia kärryjä, jotta olisi
jotain vertailupohjaa ja tietoa tehdä näin kierrätyskauppoja. Perjantainen
vaunutestailu antoi vähän perspektiiviä ja ymmärrystä siitä mitä meille
voitaisiin tarvita. Hyväkuntoiset yhdistelmävaunut, joissa olisi mielellään
kovakantokoppa ja perus runkomalli suurilla pyörillä, olisi se meidän tarpeille
sopiva juttu. Ensimmäisten vaunujen näyttö oli sovittu lauantaille.
Ja ne me otettiin! Renkaista ja yhdestä repsottavasta
merkistä näkee, että vaunuja on käytetty, mutta muuten ovat kuin uudet. Koppa
on lähes käyttämätön ja ratasosa todella siisti. Hinta oli meille sopiva ja
myyjä mukava, joten eka vaunulenkki tehtiin eilen tyhjien kärryjen kanssa
lähikulmilta kotiin. Vielä pitää metsästää sadesuoja vaunuihin ja vähän pohdin
tuota renkaiden vaihtoa. Mutta ne ehtii onneksi myöhemminkin!
Vaunujen osto oli kyllä minulle aika kaamea kokemus, jonka
stressaavuutta en osannut ennakkoon yhtään pelätä. Varmasti homma olisi
hoitunut helpommin, jos tässä tämä hormonitila olisi toinen. Olen kuitenkin
tosi tyytyväinen, että nyt siistit, toimivat ja kohtuuhintaiset vaunut ovat
säilössä varastossa. Ja kuten Simo totesi asiasta: ”Ei niitä kyllä itse kannata
tehdä”.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)