27. helmikuuta 2013

Matkaan!


Pikaviesti ja kuulumiset. Tänään lähetin gradua lukuun proffalle ja lukitsin kirjat kirjastolle. Nyt rinkka täyttyy matkavaatteista ja kaupunkioppaista. Vielä pitää tyhjentään muisti kamerasta ja tehdä junaeväät valmiiksi. Oi, me ollaan jo niin matkatunnelmissa!

Parasta minusta on lähteä reissuun ilman tarkkoja suunnitelmia ja aikatauluja. Muutama ennakkosuosikki on listattuna ja karttaa vähän printattuna, mutta varmasti huomenna paikanpäällä vasta avautuu koko viikonlopun kuvio. Ihanaa viikonloppua kaikille! Palaillaan matkakuvien ja tunnelmien kanssa alkuviikosta.

25. helmikuuta 2013

Korppi ja sen kaverit




Ihanaa maanantaita! 


Haluan esitellä teillekin mitä suloista vauva sai viikonloppuna lahjaksi ystävältämme. Hän oli neulonut ja virkannut jotain todella erityistä pikkuiselle <3 Eikö olekin ihana! Vuoden alussa saatiin erikoinen tekstiviesti, jossa kyseltiin yhteistä lempieläintä. Emme osanneet millään päättää yhtä, joten paluuviestiin laitettiin sekä korppi että laiskiainen. Ja nyt ne kumpikin ovat osana tätä peittoa :) Neule on mukavan kevyt kesävauvaa ajatellen, sellainen jonka saa helposti käärittyä mukaan vaunuihin tai hoitolaukkuun. Tätä käytetään varmasti ahkerasti. Vielä suuri kiitos tästä yllätyksestä!

24. helmikuuta 2013

Alkuviikon rutistus



Se olisi viikonloppu sunnuntai-illan Game of Thronesia vaille valmis. Aion keittää ison kupin teetä ja vetäistä puolukkaruispuuroa koneeseen. Viime päivinä olenkin syönyt ennätyslastin ruista. Perjantaina tuliaisiksi saatiin herkullisia ruisnäkkäreitä ja leivottiin pellilliset ruisleipää. Tänään vielä keitin kattilallisen ruispuuroa. Maha kiittää ;)

Ensi viikolla tiedossa on muutakin kuin ruishommia. Tiistaina menen sokerirasitukseen, joka on nykyisin lähes kaikille raskaana oleville pakollinen. Jännittää hurjasti. Piikkejä ja paastoa – ei mun juttu. No, siitä varmaan selvitään. Tuloksetkin jännittää. En ole mikään sokerihiiri, mutta en kyllä kieltäydy koskaan herkuista. Yritän olla liikaa huolehtimatta ennakkoon asiasta, mutta se tuntuu olevan välillä aika vaikeaa. 

Ja kyllähän ne tiistain kokeet kestää, kun loppuviikosta on tiedossa loma! Passit ovat saapuneet viisumeineen, junaliput ovat hanskassa ja hotellin mukava tätikin on varmistanut varauksemme. Ja koska VR:n lippuluukulla oli pieniä teknisiä ongelmia matkalippujemme kanssa, komeilee passien välissä myös kupongit, joiden ansiosta taidamme aloittaa matkanteon oikein ravintolavaunussa aamukahveille. ;) Nyt siis vuorossa enää ankaraa kaupunkiopasten lukua ja pikapakkausta. Viikonloppuna onneksi saatiin monta hyvää vinkkiä myös kaupungin nähtävyyksistä, siisteistä vessoista ja herkkukahviloista. 

Valitettavasti vain ennen tätä kaikkea ihanuutta minun täytyy tehdä pitkät päivät gradun kanssa. Ei makeaa mahan täydeltä! ;)

23. helmikuuta 2013

Kavereita ja kettujahti



Maanantaina viimeksi olen ehtinyt kirjoittaa jotain tänne. Miten kamalan nopeasti tämäkin viikko on mennyt! Kaikkea ihanaa ollaan kuitenkin ehditty touhuilla arkisten opiskelujuttujen ohella. Ja mikä parasta, kevät on päättänyt rantautua meille! Tai ainakin minun mieleeni. Valosta ja jopa auringosta olemme saaneet nauttia monena päivänä. 

Alkuviikosta vierashuoneessa majaili Simon ystävä sieltä nuoruuden ja junaratojen risteyskaupungista. Ja nyt loppuviikoksi samaan huoneeseen on majoitettuna minun ensimmäinen kämppikseni sieltä aivan samasta kaupungista. Ja koska Simo on hiihtämässä metsässä koko viikonlopun, me vietetään tyttöjen viikonloppu tehden sopivassa suhteessa kaikkea sitä mitä tehtiin solussakin ennen: jutellaan, juodaan teetä, tehdään käsitöitä ja katsotaan leffoja. 

Torstaina kuusivuotias kummityttö tuli lunastamaan synttärilahjakorttiaan. Ohjelma oli hiottu kummitädin ja kummitytön mieleen. Ensin piirretään ja herkutellaan kotikutoisen jätskibaarin antimilla ja tämän jälkeen suunnataan kulttuuririentoihin. Tällä kerralla liput koko kolmikolle oli tilattu teatteriin katsomaan Viirua ja Pesosta. Päivänsankari nautti vauhdikkaasta menosta ja täytyy sanoa, että tämä lastennäytelmä imaisi kyllä myös meidät aikuiset mukaansa. Kettujahti oli jännittävä ja naapurin Kosononen hauskempi kuin kirjoissa. Ja mikä parasta, tänäkin aamuna soi päässä esityksen tunnari. 

Nyt me aloitellaan täällä ihanaa lauantaipäivää ja toivotellaan sitä myös kaikille muille! Huomenna lisää kuulumisia.

18. helmikuuta 2013

Se viime viikko



Koko viime viikko oli yhtä vauvaa (ja gradua, mutta kuka nyt siitä jaksaa aina puhua saati lukea). Tästä viikosta on tulossa toisenlainen, enemmän ystäviin painottuva. Onneksi näin, sillä tuntuu, että minun täytyy pitää pieni tauko kaikista vaunuista ja muista..

Alkuviikosta käytiin koko porukka neuvolassa. Olen nyt sitten virallisesti raskaana ja kaikille meillä kolmella sujuu elo oikein hyvin! Nuo käynnit neuvolassa ovat minusta kyllä välillä jotenkin hämmentäviä. Usein tuntuu, että lähden kotiin mukanani enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kaikkia mittauksia ja käyriä, jotka ovat tehdyt keskiverto kaijalle, on vain vaikeaa suhteuttaa omaan tilanteeseen. Kaikkea tutkitaan tarkasti, mutta lopulta aina todetaan, että jokainen on vähän erilainen odottaja ja kaikki tilanteet ovat erilaisia. Niin, että entäs tämä meidän raskaus, vauva ja tilanne? Onko tämä nyt sitten ok? Pitäisi varmaan luottaa siihen, että kyllä ne sitten sanoo, jos joku on aivan todella vinossa ja rempallaan. 

Neuvolan jälkeen ehdin vielä mukaan Marttojen vauvanruokakurssille. Teema ei ole ihan vielä ajankohtainen meille, mutta ajattelin, että menen mukaan, kun kerran tällaistakin tarjotaan. Suosittelen kyllä kurssia. Muutaman tunnin paketissa oli tiiviisti kaikki tieto vauvanruokien kotivalmistuksesta. Tosi paljon perusinfoa, mutta aina sitä jotain uuttakin mukaan tarttuu. Testailtiin ja maisteltiin monenlaisia juttuja ja mukaan kotiin sai vielä infopaketinkin. Ja hei sain myös tiedon, että Martat järjestävät samaa ilmaista kurssia kaikissa suurimmissa kaupungeissa. 

Meille on kertynyt ihan älyttömästi jo kaikkea neuvolalippua ja lappusta. Kävinkin viikolla hommaamassa vauvalle jo oman kansion. Tai ehkä se on äidin kansio, kun tuntuu, että olen aina vähän hukassa varattavien aikojen ja täytettävien lappujen kanssa. Olen varma, että tämä on jotain raskauden mukanaan tuomaa sekavuutta. 

Loppuviikosta kävin kuuntelemassa kestovaippainfoa ja etsin tietoja vaunumerkeistä ja malleista. Vaunushow uuvutti minut tosiaan jotenkin lopullisesti ja olen onnellinen, että ne ovat nyt pakattuna varastoon odottamaan käyttäjäänsä. Huoh mikä viikko! Onneksi voin syventyä tällä viikolla kirjoittamaan gradua, tapaamaan ystäviä ja fiilistelemään itse vauvaa kaiken tavaran sijasta! 

Kuvissa vilahtelee viime viikon vaatevalintojakin. Kameran edessä on jännää olla ja omien kuvien julkaiseminen on minusta jotenkin vaikeaa. Tässä kuitenkin muutama näyte minusta, asuista ja vatsasta. 
 

17. helmikuuta 2013

Vauvauvaunut




Terveisiä päiväunilta!  Asunto on taas hiljainen. Veli hyppäsi bussiin ja me jäätiin viettämään rauhallista sunnuntaita. Tänään ajattelin ottaa ihan rennosti! Aika hulina viikko tulossa, joten olen varmasti ansainnut lekottelua sohvalla, sisustuslehtipinon ja ehkä jopa palan suklaakakkua. ;)

Tänään tehtiin viikon viimeinen ponnistus ja haettiin naapurista pinnasänky. Heillä oli kaksi ylimääräistä sänkyä, jotka täytyi ”kadottaa” uusien isojen tyttöjen sänkyjen tieltä. Lupasimme auttaa tässä ja kiikutimme toisen näistä häkkivarastoomme. Siitä mitä kaikkea muuta ”vauvaa” teimme tällä viikolla, kirjoittelen teille lisää huomenissa. Nyt pikaesittelyssä viikon huima saalis ja tuskainen rutistus – vaunut. 

Jos olisin tiennyt mikä säätö siitä alkaa, kun aloitin täysin viattoman vaunukartoituksen tori.fi –sivustolla, olisin varmasti jättänyt homman myöhempään. Jollekin jatkuva vaunujen kyttäily, mallien tutkiminen ja tarkempien tietojen kysely sopii, mutta minä taisin ottaa homman jotenkin raskaasti. Näin jo kahdet painajaisetkin kaameista vaunuista. Innokkaat myyjät säätivät vielä itse lisää ja soppa oli valmis. Onneksi ystävän vinkistä tajuttiin lähteä koeajamaan ihan niitä uusia kärryjä, jotta olisi jotain vertailupohjaa ja tietoa tehdä näin kierrätyskauppoja. Perjantainen vaunutestailu antoi vähän perspektiiviä ja ymmärrystä siitä mitä meille voitaisiin tarvita. Hyväkuntoiset yhdistelmävaunut, joissa olisi mielellään kovakantokoppa ja perus runkomalli suurilla pyörillä, olisi se meidän tarpeille sopiva juttu. Ensimmäisten vaunujen näyttö oli sovittu lauantaille. 

Ja ne me otettiin! Renkaista ja yhdestä repsottavasta merkistä näkee, että vaunuja on käytetty, mutta muuten ovat kuin uudet. Koppa on lähes käyttämätön ja ratasosa todella siisti. Hinta oli meille sopiva ja myyjä mukava, joten eka vaunulenkki tehtiin eilen tyhjien kärryjen kanssa lähikulmilta kotiin. Vielä pitää metsästää sadesuoja vaunuihin ja vähän pohdin tuota renkaiden vaihtoa. Mutta ne ehtii onneksi myöhemminkin!

Vaunujen osto oli kyllä minulle aika kaamea kokemus, jonka stressaavuutta en osannut ennakkoon yhtään pelätä. Varmasti homma olisi hoitunut helpommin, jos tässä tämä hormonitila olisi toinen. Olen kuitenkin tosi tyytyväinen, että nyt siistit, toimivat ja kohtuuhintaiset vaunut ovat säilössä varastossa. Ja kuten Simo totesi asiasta: ”Ei niitä kyllä itse kannata tehdä”.