Muutama vuosi sitten innostuin tekemään koruja. En mitään
hienoja hopeatöitä kansalaisopiston kursseilla vaan keittiönpöydän ääressä
väännettyjä lasihelmiviritelmiä. Innostus ei kauaa kestänyt (yhtä kauan kuin ne
viritelmät pysyivät kasassa) ja nyt onkin pakillinen helmiä, sotkeutuneita
vaijereita ja epämääräisiä korupohjia pyörinyt nurkissa ja monessa muutossa
mukana.
Onneksi keksin tehdä jämätarvikkeista tällaiset vaihdettavat killuttimet kaulaketjuun! Tuloskin on kuin tyhjän jääkaapin viimeisistä antimista koottu pitsa: vähän kaikkea sopivasti ja juustoa paljon päälle. Juuri sopivan vaativaa ja nopeaa minulle :)
JK. Käytiin muuten juuri mielenkiintoinen keskustelu pitsa-sanan oikeinkirjoituksesta. Kieliguruni mukaan on mahdollista siis kirjoittaa kyseinen ruokalaji joko alkuperäistä kirjoitusasua kunnioittaen "pizza" tai suomalaisen äänneasun mukaan "pitsa". Jämme pohtimaan z-kirjainten suhauttelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti