13. huhtikuuta 2013

Raskaus&Ruoka



Viimeisinä kuukausina ovat ihmiset olleet kovasti kiinnostuneita vatsani tilasta. Sitä on mitattu, hipelöity, hämmästelty ja sille on jutusteltu. Moni ei varmasti tule miettineeksi silittelevänsä samalla myös eväs banaaniani tai juttelevansa lounaskeitolle. Harvoinpas minä itsekään niin mietin, mutta yllättävän paljon olen tullut pohtineeksi raskauden aikana sitä mitä syön tai juon. 

Alkuraskaudesta ruoka oli oikeastaan ihan jatkuvasti mielessä: mikään ei tuntunut maistuvan ja elämä pyöri välipalakeksien, porkkanatikkujen ja suolakurkkujen varassa. Huono-olo hävisi onneksi nopeasti ja aikaa jäi lueskella neuvolan ruokaohjelappusia. Aika tiukasti tarkistin monia ruokasuosituksia melkein puoleen väliin raskautta, mutta sittemmin on rentous voittanut tässäkin asiassa. Voihan olla, että sitä jo automaattisestikin osaa välttää sopimattomia juttuja. Käytännössä kuitenkin ruuan ympärillä pyörivät ajatukset liittyvät nykyisin enemmän syötävän ravinnon laatuun ja määrään. Sokeria ja suolaa vältän ylettömissä määrin ja muuten yritän muistaa syödä monipuolisesti. Meidän suosiman lounasruokalan salaatit ovat onneksi tosi hyvät ja monipuoliset ja kasvisruokakin on tehty laadukkaista aineksista.   

Lähes aina valitsen kasvisruuan jo sen vuoksi, että se yksinkertaisesti on yleensä tolkuttoman paljon parempaa kuin suurina annoksina kehnoista raaka-aineista tehdyt liharuuat. Kalaa syön melkein aina, kun se on vaihtoehtona ja kanaa todella harvoin. Eettiset seikat painavat toki myös paljon valintaa tehdessä. Kotona meillä syödään sitä ”sekaruokaa”, kun ainekset kaupan hyllyltä pääsee valitsemaan itse.

Raskaus on muuttanut sen verran syömistäni, että annoskokoa olen tietoisesti vähän kasvattanut, salaattia syön todella paljon ja kahvin juonnin olen yrittänyt pitää siinä reilussa yhdessä kupissa per päivä. Niin ja vähän yritän vahtia herkuttelua.. Onneksi kahvilla istuminen (ja suklaapatukoiden napostelu) on jäänyt tyystin sillä viime syksyn työt ja tämän kevään gradu eivät oikein ole antaneet moiseen mahdollisuutta. 

Neuvolan suosituksesta nappailen aamuisin yhden kalkki+D-napin, raskausajan monivitamiinin ja maitohappobakteerikapselin. Joka toinen päivä otan vielä rautaa. Viime kerralla neuvolassa hemoglobiini oli laskenut 117. Normaaliarvoni huitelevat tuolla 135 tietämillä, joten alaspäin on tultu. Mitään väsymystä tms. ei ole ollut ja suhtaudunkin vähän innottomasti rautalisään. Napsitaan nyt, vaikka mistään ”hoitoa” vaativasta ongelmasta normaali hemoglobiinin lasku raskauden aikana ei kielikään. 

Olin ennakkoon kuvitellut, että raskaus pyörisi enemmänkin sen ympärillä mitä syön tai en syö. Kovasti kyllä odotan ensimmäisiä herkkuhetkiä erikoisjuustojen, graavilohen, maksakastikkeen (!!) ja kirsikkaoluen merkeissä. Ehkä ei kaikkea tuota kuitenkaan yhdellä aterialla ;) Valitettavasti nämä raskausaikaa koskevat ajatukset näyttävät vallanneen alaa myös täältä blogin puolelta. Yritän keksi ensi viikolle jotain muutakin ajateltavaa ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti