Täällä tulee lunta – taas. Vaihtarit väänsivät itkua tänään
yliopiston ruokalassa, kun arviolta huhtikuun 84. lumisade alkoi taas kuin
tyhjästä. Varsinainen kevätmielen tuhoamiskampanja. Espanjalaiset poloiset
pyörivät tuoleissaan pasta-annokset edessään ja hokivat haluavansa kotiin ja
lämpimään. Niin, Suomeen on hyvä tulla vaihtoon tammikuusta maaliskuuhun tai
kesäkuusta elokuuhun. Muu aika meillä tulee taivaalta räntää, vettä tai räntää
ja vettä. Ei kaiketi kenellekään tule yllätyksenä, että HALUAN KEVÄÄN TÄNNE NYT
HETI.
En tänään kuitenkaan lähtenyt kieriskelemään tuskassani
espanjalaisten kaverina, vaan kuuliaisesti pakkasin laukut ja kipitin kahvin ja
vanilja-suukon kanssa koneelle kirjoittamaan SITÄ työtä. Onneksi kello
lopultakin näytti puoli kuutta ja annoin itselleni luvan polkea räntäsateessa
kotiin. Ah mikä voitto! Mutta tiedättekö, itse asiassa kotiintulo on kyllä
nykyisin varsinaista juhlaa, sillä usein täällä odottaa minua pirteä mies,
kuppi kahvia ja tämä ihana tuoli! Niin. En sitten pääsiäisreissulta palattuani
heti osannut ottaa kuvaa uudesta tuolista, kun en oikein tiennyt mihin se
meillä parhaiten asettuu. Vieläkään sillä ei oikein ole omaa paikkaa, mutta
ehkä se ei niin kovasti haittakaan. Siinä sopii keinutella ihan missä vain! :) Ja huomaatteko miten ihanan pehmikkeen mummu
oli kutonut meille! Kokonaisuus sopii meille loistavasti. Ei paljon räntäsateet
haittaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti