Kansien välissä

Tänään täyttyi lähes vuoden kestänyt muistikirjani. Minä en enää vuosiin ole pitänyt päiväkirjaa, vaan olen kirjoittanut kaiken tarpeellisen ylös muistikirjaani. Kansien väliin on kertynyt tärkeitä papereita, ajatuksia, arkisia listoja ja muistoja. Noiden kirjojen kanssa voin peruuttaa takaisiin menneisiin vuosiin.

Tämä viimeisin kirjanen on ollut jotenkin erityisen rakas. Se on Lappeenrannan muisto harjoitteluajalta. Sinne on kirjoitettu matkapäiväkirjaa häämatkalta, suunniteltu juhlia ja lukulistoja. Sitä on ollut mukava kantaa laukussa. Paksukantisen ja kierreselkäisen vihon on voinut helposti heilauttaa auki kiireessäkin. Käytännöllinen ja miten kauniskin se on! Ostin sen itselleni lahjaksi helmikuussa Heli Pukin ihanasta puodista Lappeenrannasta. Ja nyt kesällä, kun pääsin takaisin tuonne Saimaan rannalle, kirmasin liikkeeseen ja ostin uuden kirjan odottamaan vuoroaan.

Koska Lappeenrantaan ei kirmailla aivan tuosta vain, täytyy minun nykyisin kurkkia Heli Pukin ihmeelliseen puotiin vain näin netissä. Mutta jos käytte Lappeenrannassa, poiketkaa kauppakadulle! Aivan siinä Raatihuoneen kulmalla, kävelypainotteisella katuosuudella (= kävelykatu lappeenrannaksi), Wolkoffin museokauppaa vastapäätä sijaitsee Ideri. Sinne pääsee kurkkimaan minun kanssani toki myös täältä.

Uusien muistojen kerääminen alkakoon!

Elämänlangalla ommeltu

Elämän lankani riemusta raidat saa
Se onnesta hulelle huovutetaan!
Lankani valeista virttyy ja kaipuusta kapenee
Se surusta sotkuun solmitaan
ja kivusta kerälle keritään.

Aika lankaani valolla vaalentaa
Sitä kyyneleet kastaa ja kuluttaa –
vaan lankani kestää ja karhentuu –
köydeksi kiskoin karaistuu.

Kerran valosta vahvasta keräni aukeaa
Tuulen tulisen voimasta suruni solmut raukeaa
ja minä säikeistä se kudon ihmeellisen
kankaan itseni näköisen!

Vaan mitä kertovat kankaani kirjailut, mistä puhuvat purjeeni paikat?

- Heli Pukki, Tuulenratsastaja, 2011.